Kova pakkanen + vanha talo = syvältä?



 
Kivasti karisi kaikki idyllisen ihanat ajatukset romanttisesta asumisesta vanhassa pohjalaistalossa. Useampana päivänä elohopea keikkui yli 30 asteen pakkasia sai elämän muuttumaan selviytymistaisteluksi. Koskaan ei voinut ihan tietää mitä ongelmia seuraavaksi tulisi eteen.


 
Sen lisäksi, että luotettava perheautomme päätti pitää taukoa kaikesta yhteistyöstä, niin jännitimme miten kotimme toimii ääriolosuhteissa. Lämmitys toimi hyvin, kiitos tästä kuuluu toki myös asiantunteville putkimiehille. Maalämpöä riitti ja isoimmat huolet tulivatkin muista toiminnoista.


 
Vesiputket jäätyivät useaan otteeseen ja eri paikoista. Yöunet jäivät vähiin, sillä kaikkina öinä ei nukuttu, vaan sulateltiin putkia auki vanhassa karjakeittiössä ja kun olimme saaneet vaaranpaikat ulkotiloissa hoidettua, niin putket jäätyivät jo sisätiloissakin. Ensin jäätyi keittiöön tuleva kylmä vesiputki ja sen jälkeen lämpimän veden putki. Olimmehan pelänneet kylmän veden jäätyvän uudelleen ja näin ollen tippumaan jätetty hana oli jäänyt ääriasentoon kylmälle puolelle. Tässä vielä ratkaisua ja huoneentaulua, miten ne putket saattaa saada helpoiten itse auki tai tämä oli ainakin meillä hyväksi havaittu kikkakolmonen jäätyneiden vesiputkien aukaisuun:
 
Jäätyneiden vesiputkien aukaisu!
 
Monestihan putket jäätyy silloin, kun maassa on lunta ja näin ollen pihalta voi hakea lunta ja sulattaa sitä vedeksi. Lumen puuttuessa olisin lähtenyt vesiämpärien kanssa kipittämään muoviämpärit käsissä naapurista vettä. Vettä pesulla käymiseen, vessan vetämiseen, perunoiden keittämiseen, juomiseen ja kaikkeen muuhun. Olisin saanut piipahdella naapurissa useammankin reissun.



 
Paljuun oli jäänyt vedet viimeisen kylpemisen jälkeen ja kun megapakkaset paukkuivat, niin paljua ei saanut enää tyhjennettyä. Ei ollut muuta vaihtoehtoa, kuin pitää palju joka ilta lämpimänä. Meillä ei siis paukkupakkasilla oltu paljussa, vaikka savua nousikin, vaan käytiin paljun eloonjäämistaistelua pakkasia vastaan.


 
Kiitos paukkupakkasien, nyt osaan taas arvostaa näitä normaalikelejä. Kevättä odotellessa...