Seinäjoen asuntomessujen ennakkotunnelmia.

 
Vietimme sisustus- ja raksablogien kanssa ihanan lauantaipäivän Seinäjoen asuntomessualueella. Ruokaa, juomaa, naurua ja laulua. No okei, laulun kohdalla vähän liioittelin.
 
 
Rakennusliike Sarkoa sai meidät viihtymään talo Nixissä.
 
 
 
Virpi Mäkisen esillä oleva taide sai meidät ihastumaan. Virpiin voit tutustua myös blogissaan Keltainen keinutuoli. 
 
 
 
Suunnistimme kierroksen minulle kiintoisampaan taloon : talo Nuukaan. Talon hengittävät rakenteet ja ROSSIPOHJA tekivät minuun suuren vaikutuksen ja mielessäni taputin lujaa talon isännän kertoessa talon materiaalivalinnoista. Talo Nuukan tarinaa voit seurata talon omasta blogista TÄÄLTÄ.
 
 
Hurraa! Vihdoinkin joku joka todella ymmärtää käyttää oikeita materiaaleja rakentaessaan uutta taloa. Harvinaista herkkua päästä tämmöiselle työmaalle.  Tsempit ja peukut rakentamiseen. Ehkä rakentajapariskunnalta haluaisin vielä kysyä, että miksi juuri selluvilla eristeeksi, miksei vaikka purua tai pellavaa?
 
 
Ihana, vaaleanpunainen söpöys ja vieläpä hauskalla ulko-ovella. Tämä kohde oli täysin valmis ja odotteli vain messuja.
 

 

Kyllä minäkin pitäisin tästä kauniista ja ylellisestä, vaikka tämä ei ihan minun näköistä olekaan.
 
 
Talon omistajan hevosharrastukselle on muokattu taloon erillinen sisäänkäynti ja satulahuone.


 
Kiitos Kaarina, kun otit meidät vastaan. Kaarina kirjoittaa myös blogia: Asuntomessuheppailua.


 
Pyrähdimme seuraavaksi Kastelli- taloille ja Tero esitteli meille Korian ja Kaarnan.
 

Mitä ikinä tuo läpinäkyvä materiaali onkaan, niin aivan loistava idea. Mikäli joku tietää , että mitä se on, niin valaiskaa minuakin!
 
 
Luonto ympäröi kauniisti aluetta.
 
 
Kiitos Tero ja Kastelli-talot!
 
 
Vilautan teille vielä henkilökohtaisen ennakkosuosikkini eli KimaraKatariinan.  Tätä pohjalaistaloa emme tällä kierroksella päässeet sisältä kurkkimaan, mutta katsokaa nyt noita ikkunanpuitteita! Mikäli mieheni huomenna innostuisi tekemään meille samanlaisia ikkunapuitteita, niin en alkaisi estelemään.
 

 Päivä on ohi ja illasta on vielä aikaa uppoutua muihin ihanuuksiin mihin tutustuimme: Lapuan Kankureiden ihanan pehmeisiin keittiöpyyhkeisiin, LuinSpa ja ylellisen paksut ja pehmoiset pyyhkeet sekä Sarkoan sisustushenkarit.


Facebook-sivustani pääset tykkäämään TÄSTÄ!

 

Klikkaa ja lue lisää »

Isoäidinneliö jättikoossa




Meillä on olohuoneessa testissä uusi seinävaate  tai tilataideteos, vai olisiko se ihan vain jättikokoinen isoäidinneliö. Pahoittelen hämärää kuvaa ja toivon auringon näkyvän jo useammin tai ainakin aina silloin, kun otan kameran käteeni.


Yhdistin ihastuttavat jättineuleet, heräävän virkkausinnostukseni ja JYSKin tarjoukset. Kipaisin neljä fleecehuopaa Jyskistä, josta saa tällä hetkellä valkoisia huopia 2,50 euron kappalehintaan ja värillisiä 3 eurolla. Sijoitin projektiini kokonaisuudessaan 11,50 e. Leikkelin huovat noin kämmenen levyisiksi kuteiksi ja lähdin testailemaan. Tämä postaus ei sisällä ohjetta isoäidinneliöön, sillä niitä on netissä valmiina runsaasti.


Alunperin inspiroiduin jättineuleista The Little Village - blogissa, mikä on muuten hurjan ihana DIY-blogi. "Pikkukyläblogi" on tehnyt jo kolme erilaista inspiroivaa postausta jättineuleista. Testailin itsekin ensin kutomista numeron 25 megajättipuikoilla, mutta en saanut riittävän leveää työtä aikaiseksi, jotta työtä olisi voinut kuvitella torkkupeitoksi. Vaihdoin projektin kutomisesta virkkaukseen.



Olipa virkistävää hakea rajoja ja ajatella tuttua asiaa vähän uudesta vinkkelistä ja erityisesti eri kokoluokassa.



Isoäidinneliön muoto on tuttu, turvallinen ja tunnistettava. Voisiko tämä toimia tilataideteoksena julkisissa tiloissa? Tehdessä syntyi myös ajatus siitä miten lapset voisivat hyvinkin innostua tälläisestä jättikokoisesta käsityöstä, joten vinkkiä kouluille!



Hämmentävän iso lopputulos, mikä ulottui melkein keittiön pöytämme reunasta reunaan, ripustettiin seinälle kokeilumielessä. Aika näyttää jääkö se siihen.




Mukavaa loppuviikkoa sinulle toivottelee,
Tiina


Klikkaa ja lue lisää »
Tunnisteet:

Kotimme pieniä yksityiskohtia, olkaapa hyvät!


Sitten niihin pieniin asioihin, mitkä tekee meidän kodista meidän kodin. Viime postauksessa aloiteltiin vähän isommilla pinnoilla ja nyt mennään pienempiin yksityiskohtiin. Pystymuurin valurautaiset vanhat luukut, on ehkä kaunein asia meidän olohuoneessa. Hirret on olohuoneessa ja ruokailutilassa käsitelty Colorian öljyvahalla , mikä jättää kauniin läpikuultavan mattapinnan ja on ylimaalattavissa myöhemmin, lisää kuvia hirsistä näkyy viime postauksessa.


Keittiön vitriinin ovena toimii vanha ikkunan poka. Kierrätys on aina hyvä juttu!

Rakkauteni värilasiin. 
Pantonen vuoden värit ovat hyvin murretut ja pastelliset vaaleat sinisen ja punaisen sävyt. Käyhän linkistä kurkistelemassa, mikäli et vielä ole tutustunut. Vuosi näyttää tuleeko niistä sisustuksen tämän vuoden kuumimmat värit.


Lisää valurautaisia vanhoja luukkuja, joissa historian havinan voi melkein aistia.


Viimeisin rakkauteni eriparituolit ovat nyt hetkellisesti arkun päällä jemmassa. Pieni mies kiinnostui liikaa tuolikiipeilystä.



Viime postauksen kommenteissa lupasin tarkempaa kuvaa näistä lampuista. Kupuna toimii vanhojen loisteputkivalaisimien kupuja.  Kuvut ovat ennen olleet vaakatasossa ja niitä on ollut kaksi yhdessä lampussa, mutta omiin lamppuihin käänsimme kuvut toisin päin ja käytämme niitä yksittäin, narujen varassa roikkumassa. Jokaiseen kuvun sisässä roikkuu kaksi lamppua. Näistä tulossa parempaa postausta, kunhan ne ovat täysin valmiit.


Meidän siivouskomeron yläpuolella oli pitkään taulu Meirän koti- tekstillä. Nyt siihen kotiutui Saltunraitin Annan liikennemerkki ja minusta on todella hauskaa, että siivouskomerollamme on aukioloajat. Turha hakea imuria arkena viiden jälkeen!


Lisää valurautaisia luukkuja. Joissain asioissa ajan patina saa näkyä.


Ups! Onnettomuus!



Vanhoja pitsilakanoita. Olen viimeiset kuusi vuotta suosinut kotini verhoina vain ja ainoastaan vanhojen pitsilakanoiden käyttöä, eikä muutosta ole näkyvissä.




 Siskonpaneelisopan facebookki! Käyhän tykkäämässä!

Tulossa tarinaa siitä, miten pakkasten keskellä ei ole ihan niin herkkua asua vanhassa talossa ja mitä sitten tehtiin ja miten siitä kaikesta selvittiin!



Klikkaa ja lue lisää »
Tunnisteet:

Mistä on meidän koti tehty?



Mistä on meidän koti tehty? Tämä postaus käsittelee kotimme remontoinnin päälinjoja pintamateriaalien osalta ja ensi postauksessa sukelletaan niihin pieniin tärkeisiin yksityiskohtiin.


Kodillamme on perusväreinään tummanruskea ja valkoinen.

Tapetin sijaan seinää on tapetoitu vanhoilla sanomalehtien paloilla. Nämä löytyivät talon alapohjaa kunnostaessa.



Seinähirret ovat kierrätyshirsiä, eli taloa paljon vanhempia. Siirtämisestä kertovat nämä hirsien numeroinnit.

Rakkain rakennusmateriaalini on ehdottomasti siskonpaneeli. Sama materiaali, mistä koko blogini on saanut nimensä. Keittiön ja vessan seinät ovat kokonaan pystyyn asennettua siskonpaneelia.


Hirsipaneeli vaakaan asennettuna on olohuoneen pääasiallinen pintamateriaali. Hirsipaneeli löytyy myös kaikkien remontoitavien tilojen katoista valkoiseksi maalattuna. Kaikki maalatut pinnat on käsitelty muovittomalla Colorian Greenline - maalilla.


Valaisimet, verhot ja verhotangot ovat kaikki tehty kierrätetyistä materiaaleista.


Mukavia pakkaspäiviä sinulle. Perjantaina jatkan tarinointia kodin pienillä yksityiskohdilla .

Siskonpaneelisopan arkea voit helpoiten seurata tykkäämällä Siskonpaneelisopan facebook-sivusta.



Klikkaa ja lue lisää »
Tunnisteet:

Silkkipaperihiutaleita! Kurkkaa ohjeet ja vinkit!




Tästä postauksesta löydät ohjeet hieman hienompiin silkkipaperihiutaleisiin ja parhaat vinkit niiden kiinnittämiseen.
Klikkaa ja lue lisää »
Tunnisteet: ,

Havupukin tekoa!


Mukavaa joulunodotusta sinulle! Ei ole enää montaa yötä jouluun. Heitän havupukin vinkiksi niille, joilla on aikaa viime hetken koristeille ja havuja saatavilla. Tarkemmat ohjeet löytyy alempaa tästä postauksesta.

Klikkaa ja lue lisää »
Tunnisteet: ,

Uusi ruokaryhmä on kuin irtokarkkipussi.


Tältä meidän ruokatila näytti vielä aiemmin tällä viikolla. Tila odotteli uusia huonekalujaan ja lypsy-teemaiset valaisimet oli juuri asennettu.


Meidän perheen uusi ruokaryhmä pääsi tänään omalle paikalleen ja olen aivan onnessani tästä. Se on juuri niin ihana, kuin parhaimmillaan sen kuvittelin olevan! Tuolit ovat kuin karkit tuossa pöydän ympärillä. Huoneen lautalattia tullaan maalaamaan todennäköisesti ensi kesänä ja vaaleaksi maalattu lautalattia tulee tuomaan karkkituolit vielä paremmin esiin.



Jälleen unohdin ottaa teille kuvaa maalipurkista ennen maalausta. Eipä näytä uutuusmaalipurkit kovin hehkeiltä enää tuossa tilassa. Kyse on kuitenkin Colorian uudesta kalustemaalista Deco akva.

Seinäjoen värimiehillä ymmärrettiin taas väritoiveeni täydellisesti ja Uulan perinnevärikartasta näyttämiini sävyihin taiottiin sävyvastaavuudet seuraaviin sävyihin: Uulan Kaura, Uulan Vadelma, Uulan Savi, Uulan Meri ja Uulan Purjo. Uulan perinnevärikartan sävyt ovat minulle juuri niitä oikeita ja sieltä löytyy helposti keskenään toisiinsa täydellisesti sointuvia sävyjä. Kyllähän minä silti jännitin olivatko sävyt oikeita , kun ne näkee tuoleissa, mutta olivathan ne. Täydellinen valkoisen sävy katsottiin myyjän kanssa Tikkurilan Thorvald Lindqvistin Perinnevärit - värikartasta. Kartasta tosiaan löytyy kolme valkoista sävyä, mitkä erityisesti sopii saneerattavien ja restauroitavien rakennusten sisämaalaukseen, ihan loistava suositus myyjältä!


Tässä vielä paremman näköistä kuvaa purkista. TÄSTÄ linkistä pääset tutustumaan maaliin lisää. Mä niin fanitan näitä Colorian maaleja, hyvää suomalaista laatua edukkaaseen hintaan. Tämäkin maali lunasti taas kaikki lupauksensa ja oli erinomainen helppo maali amatöörin käytössä.



Kaura- sävy esittäytyy.


Meidän uusi pöytä on huikeat 298 cm pitkä. Melkein kolmimetrisen pöydän ympärille mahtuu upeasti vieraat.


Ihania vanhoja erilaisia kunnostettuja puutuoleja elämässä jälleen uutta eloansa uudessa maalipinnassa. Osa tuoleista on suvussa kulkeneita vanhoja tuoleja ja osa on omia kirpputorilöytöjä. Tuolit on maalattu, niin ettei kahta samanlaista tuolia syntynyt pöydän ympärille.


Oikeastihan meillä näyttää pääsääntöisesti tältä, sillä nuorin miehenalku on juuri oppinut kiipeämään tuolin kautta pöydälle.

Tämä pöytää esittää varmaan jatkossa raikasta valkoista kuvausalustaa täällä blogissa ja karamellituolit tuovat eloa muutoin, niin mustavalkoisiin sisustuskuviin.



Huoneen toisessa reunassa löytyy vanha arkku ja itse tehty sanomalehtitapettiseinä, siitä kuitenkin lisää myöhemmin ihan omana juttunaan.



Siskonpaneelisopan facebook - sivulla  pysyt helpoiten kärryillä blogin tapahtumista tykkäämällä sivusta.

Tämä postaus on tehty yhteistyössä Colorian kanssa.

Klikkaa ja lue lisää »
Tunnisteet: , , ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)