Featured Slider

Perinteisen ruisleivän leipominen


Juureen leivottu leipä on kovin suosittua ja muodikasta, jos leipomisesta voi käyttää termiä muodikas. Meillä juuresta leivotaan ruisleipiä viikottain tällä reseptillä:

raski 

80g juurta
500g vettä
300g ruisjauhoja

taikina

450g vettä
820g ruisjauhoja
3tl suolaa

Paistetaan kiertoilmalla 235 asteessa noin 25-30 minuttia.



Raski on siis niin sanottu esitaikina ja se sekoitetaan leipomista edeltävänä päivänä. Raskiin lisättävä juuri on minulla jääkaapissa ja se säilyy hyvänä, kunhan sillä leivotaan vähintään kerran kahdessa viikossa. Juurta voi myös kuivattaa tai pakastaa. Säilytä raski yön yli lämpöisessä paikassa ja muovipussilla peitettynä. Tässä valmis raski, mikä yön yli tekeytyneenä pitäisi olla mahdollisimman moussemainen.


Juuresta tai raskista seuraavana päivänä otan 50g ja lisään lasipurkkiin myös 50g vettä ja 50g ruisjauhoja. Sekoitan ja nostan jääkaappiin odottamaan seuraavaa leipomiskertaa.


Seuraavana aamuna tai päivänä otan raskin ja sekoitan raskista varsinaisen taikinan. Ruisleipätaikina ei hirveästi kohoa, mutta yllä ja alla olevasta kuvasta näet miten ruisleipätaikinan kuopat tasoittuvat. Laitan taikinan kohoamaan muovipussiin ja annan sen kohota vähintään kaksi tuntia, mikä riittää jos taikinalla on lämpimät olosuhteet esimerkiksi uunissa valo päällä ja vielä pieni kattilallinen kiehuvaa vettä tuomassa lisälämpöä. Huoneenlämmössä taikina tarvitsee enemmän aikaa kohotakseen. 


Taikinalla on hyvä olla muovipussi päällään kaikissa vaiheissa, jotta kosteus ei haihdu prosessin aikana.


Tästä taikinasta valmistuu neljä isoa ruisleipää, mitkä taputtelen paksuiksi soikioiksi pöydällä ja muotoilen loppuun uunipellillä.


Tykkään muotoilla leivät suorakaiteen muotoisiksi ja kuvioida ne. Suorakaiteen muotoisina leipiä mahtuu kaksi samalle pellille, kun perinteisen ruisleivän mallisia leipiä mahtuisi vain yksi yhdelle pellille.


Leivät saavat kohota pelleillä liinoilla peitettynä ja muovipussiin pujotettuna, jotta niillä olisi ihanteelliset olosuhteet. Paistan leivät kiertoilmalla 235 asteessa noin 27 minuuttia.


Lämpimät leivät on hyvä leikata reunoista auki, sillä ruisleipien kovat reunat ovat leipien jäähtyessä todella haastavia leikata. Reunojen leikkauksen jälkeen revin vielä leivät kahtia.


Leipiin voi myös kirjoittaa.

Mukavia hetkiä perinteisen ruisleipän ja leipäjuuren parissa.

Itse tehty jäätelö


Itse tehtyä jäätelöä ilman jäätelökonetta. Voiko se olla hyvää tai edes riittävän hyvää? Voin nyt vastata, että itse tehty jäätelö on todella hyvää ja sitä kannattaa ehdottomasti kokeilla.  Meillä on aloitettu testaus keksimurskasta, mutta voit käyttää mitä tahansa karkkeja, kastikkeita, keksejä, marjoja tai hedelmiä jäätelön maustamiseen, vain mielikuvituksesi ja makumieltymyksesi on rajana.


Aineet:
6 dl vispikermaa
1dl Flora Vanillaa tai vispikermaa
1tlk kondensoitua maitoa (ei karamelisoitua)
0,5 dl glukoosisiirappia
1 -2 tl vaniljasokeria
Noin 200 g keksimurskaa, kuvan jäätelössä on käytetty Oreo-keksejä.

Vispaa kerma, sekä vanilla vaahdoksi, yhdistä vaahtoon rauhallisesti sekoittaen kondensoitu maito, glukoosisiirappi , vaniljasokeri ja keksimurska. Kaada seos vuokaan ja anna jäätyä yön yli pakastimessa.


Herkullisia hetkiä jäätelökokeilujen parissa!
Tiina


Piimäjuusto


Tiedätkö sinä miltä piimäjuusto maistuu? Jokapuolelle Suomea tämä herkku ei ole levinnyt, vaan perinneruokana tätä pidetään Ahvenanmaalla, Hämeessä, Satakunnassa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Joillakin alueilla juusto on tapana paistaa valmistuksen jälkeen. Tässä kuitenkin ohjetta minun perinteisenä pitämään piimäjuustoon. 


1/2 dl vettä
nokare voita
3l punaista maitoa 
1l kirnupiimää
5 kananmunaa
2-3 tl suolaa
pari tippaa sitruunamehua

Ota piimä ja maidot, sekä kananmunat huoneenlämpöön valmistusta edeltävänä päivänä. Kuumenna 1/2 dl vettä ja sulata joukkoon nokare voita maidon pohjaanpalamisriskin vähentämiseksi. Kaada joukkoon 3l punaista maitoa ja sekoita pohjaa pitkin puulastalla, niin kauan, että maito on kiehumispisteessä ja pinta "tanssii", eli liikehtii aavistuksen. Vatkaa toisessa astiassa kananmunat ja sekoita joukkoon piimä ja suola. Nosta kattila viereiselle levylle ja kaada piimäseos sekaan ohuena norona. Tipauta joukkoon joitain tippoja sitruunamehua heroittumisen tehostamiseksi.  Älä sekoita enää seosta, vaan ainoastaan liikuta puuharukkaa kattilan pohjalla pohjaanpalamisen estämiseksi! Kuumenna seos uudelleen kiehumispisteeseen ja jätä sitten kattila hellalle mahdollisimman mietoon lämpötilaan puoleksi tunniksi tai auringonpaisteeseen.

Kostuta sideharso (tai kertakäyttömyssy) ja aseta se juustomuotin tai pastalävikön pohjalle. Nosta herat varovasti siivilällä muottiin, aseta paino päälle ja anna heran valua jääkaapissa yön yli. Aamulla juusto on tiivistynyt ja sen voi kumota lautaselle.



Vinkkejä: Valuneen heran voi käyttää vaikkapa sämpylätaikinaan ja juuston voi maustaa oman mielen mukaiseksi vaikkapa yrteillä.

Herkullisia hetkiä piimäjuuston kanssa!

Tiina


Perinteisen maksalaatikon resepti


2,5dl puuroriisiä
nokare voita
3 dl vettä
1,2dl maitoa

60g / 1 kpl sipulia
nokare voita
1 kananmuna
350-400 g jauhettua naudan maksaa
4 rkl siirappia
2 tl suolaa
0,5 tl valkopippuria
2 tl meiramia
2dl rusinoita


Lisää veteen pari nokaretta voita ja lisää riisit kiehuvaan veteenn. Keitä puuroriisiä vedessä noin 10 minuuttia tai niin kauan, kunnes neste on imeytynyt riisiin. Lisää maito ja keitä riisipuuroa 30-40 minuuttia, kunnes puuro on melkein valmista, mutta kuitenkin vielä hyvin löysää. 

Paista sipuli voinokareessa ja lisää paistettu sipuli, sekä kaikki muut ainesosat löysään riisipuuroon. Kypsennä 180-200 asteisessa uunissa runsas tunti, itse kypsennän laatikkoa noin 1h ja 15 minuuttia. 


Tässä minun hyväksi testaamani maksalaatikko, mitä tullaan tarjoilemaan meillä tänäkin jouluna ja otettu aikoinaan ylös keittokirjasta, mikä oli ajalta ennen sähköuunia, sillä kirjassa ei ollut edes sähköuunin lämpötiloja. Ohje on hieman sovellettu nykyhetkeen ja elämään sähköuunin kanssa. Mikäli tarjoilet laatikon saman päivän aikana, niin laittaisin varoen valkopippuria, mutta yön yli levännyt laatikko on tasoittanut valkopippurin maun. Oikein mukavia joulunvalmisteluhetkiä!

Lämpöisin terveisin,
Tiina

Lapsiperheen loma Tampereella


Tämä kuva on otettu saatesanoilla: -Äiti ottaa nyt kuvan, ettehän tule nyt sohvalle.

Kuva on otettu Tampereen Scandic Rosendahl hotellissa aiemmin syksyllä tekemämme viikonloppureissun yhteydessä. Tämä reissu piti olla alunperin reissu Särkänniemeen, mutta Särkänniemi oli sulkenut ovensa jo reissun ajankohtana ja me pääsimme onneksi tutustumaan Tampereen muuhun aktiviteettitarjontaan lapsiperheille.


Hotellin aulassa oleva biljardipöytä veti meidän pieniä magneetin tavoin puoleensa.


Hotellihuoneemme oli todella tilava. Superior Plus huoneessa oli tavallaan kaksi hotellihuonetta yhdistettynä ja koko viisihenkinen perhe sopi enemmän kuin erinomaisesti 60m2 kokoiseen hotellihuoneeseen. 


Hotellin alakerrasta löytyi kaksi allasta. Altaiden lämpötila oli lähempänä uimahallin altaita, kuin kylpylän lämpimiä altaita, joten minä tyydyin valvomaan lapsia enemmän aurinkotuoleista käsin. 


Aamupala oli loistavaa ja erilaisia vaihtoehtoja löytyi hienosti.


Hotelli sijaitsi Pyynikillä. Hienot näköalat ja ihan vieressä olevat mukavat retkeilyreitit olivat kyllä todella meidän perheen mieleen.






Pyynikin näkötorni ja munkkikahvila sijaitsevat aivan Scandic Hotels Rosendahlin lähellä ja ne munkit kyllä todellakin ovat maistamisen arvoiset ja miljöö, sekä rakennus ehdottomasti nähtävää ja koettavaa Tampereella. Tässä tiirailtiin näkötornilta meidän hotellia, mikä pilkistää metsän keskeltä.


Valitsin meille vierailukohteiksi pupukahvilan, poliisimuseon, sekä Irti Maasta kiipeilypuiston. Valitettavasti huomasimme liian myöhään, että kiipeilypuistossa edellytetään sisätossut, joten se seikkailu siirtyi koettavaksi myöhempänä ajankohtana.


Pupukahvila eli 3D Crush Cafe oli meidän pienimmän mielestä parasta koko lomassa ja olivathan nämä seuralliset puput todellakin hurmaavia. Pupukahvilassa on eräänlaiset "puputerapiahuoneet", joihin pääsee ostamalla kahvion tuotteita tietyllä summalla. Lisäksi kahviosta voi ostaa ruokaa pupuille, mitä lämpimästi suosittelen, sillä pupujen mielestä olet hyvin mielenkiintoinen, jos saavut ruokakipon kanssa.



Puput tekivät työnsä ja hurmasivat meidän perheen, tosin kun ruokakipon sisältö ehtyi, niin pupujen kiinnostus loppui suurinpiirtein samalla sekunnilla. Puput ehkä ymmärsivät säästää sosiaaliset hetket seuraaviin ruokakipon kanssa tuleviin vieraisiin.


Poliisimuseo oli käymisen arvoinen ja erityisesti suosittelen vierailemaan siellä lasten kera lomasesongin ulkopuolella. Paikassa oli mielenkiintoista koettavaa lapsille, joten rauhassa pääsee testailemaan silloin, kun paikka ei ole kovin täynnä. Vierailukohde on täysin ilmainen.


Lämpimästi suosittelen kokeilemaan Tampereella muutakin kuin Särkänniemeä ja isommille perheille suosittelen tuota Scandic Rosendahlin megaisoa hotellihuonetta, jotta seinät ei pääse kaatumaan loman aikana päälle.


Blogiterkuin,
Tiina

Vanhasta hirsitalosta värikylläinen koti


Pääsin piipahtamaan Ilmajoella eräässä persoonallisessa vanhassa kodissa, mikä oli rohkeasti sisustettu väreillä. Tässä kodissa asuu sisustussuunnittelija Ila-Maaret Ojala tyttärensä kanssa. Tervetuloa kurkistamaan kanssani tämän perheen kotiin!


Huomaa kivasti hyllyinä uusiokäytetyt vanhat puiset laatikot. Tässä talossa katsoja sai kokea löytämisen riemua, katsellessaan vanhoja tuttuja esineitä uusissa käyttötarkoituksessa.


Värimaailmat muuttuivat huoneesta toiseen astellessa ja värien käyttö oli rohkeaa.


Tässä vanhassa talossa oli onneksi säästetty muun muassa tämä upea kaakelitakka.


Ila-Maaretin Sisustusiloa -yrityksen nettisivuilta voit bongata lisää kuvia Villa Rauhalan persoonallisesta tyylistä.


Tässä kuvassa sähkökaapin ovi oli päällystetty muistuttamaan talon vanhoista pintakerroksista.


Mukavaa kesän jatkoa sinulle!

-Tiina

Sokerimaalaus sopii kaiken ikäisille.



Sokerimaalaus ihastuttaa lapsia kuin aikuisiakin melkein takuuvarmasti. Tekniikka on löytöretki väreihin. Sula sokeri kuljettaa sävyjä ja saa ne polveilemaan, sekoittumaan ja mutkittelemaan keskenään.

Lapsuuden retroruokaa ja Kenno paistinpannun testausta (sis. alekoodin).


Täällä meillä on fiilistelty lapsuudesta tuttuja köyhiä ritareita ja maisteltu niihin sopivia lisukkeita. Oma suosikkini on ehdottomasti pähkinäsuklaalevite ja paistetut banaanit, lapset taas suosivat pelkkää pähkinäsuklaalevitettä. Paistetut banaanit näyttivät lapsista liian eksoottisilta, vaikka muutoin ovatkin hyvin kaikkiruokaisia. Lapsiperheille ihan simppeli mansikkahillo on varmasti myös varma valinta.


Uusi paistinpannu on meillä syystä, sillä meillä tuntuu kaikki paistinpannut olevan jo parhaat päivänsä nähneitä. Tässä uudessa kiehtoi se, että pannu on valurautaa, mutta kuitenkin pinnoitettua, jotta ruuanlaitto ja pannun huolto olisi vaivatonta. Tässä kuvassa näkyy hyvin vielä tuo pannun hunajakennopinta, mikä edesauttaa ruuan tarttumattomuutta pannun pintaan. Hyvin mielenkiintoinen uutuuspannu ja ehdottomasti kokeilun arvoinen. Paistinpannun erikoinen pannu tuntuu olevan tosi näppärä, sillä se tosiaan esti ruokaa tarttumasta pannun pintaan, niin pinnan rakenteesta huolimatta pannun puhdistus on ollut vaivatonta ja helppoa.


Tässä vielä Opa&Muurikka -verkkokauppaan Siskonpaneelisoppaa-blogini lukijoille saamani alekoodi, millä saat 15% aleprosentin toukokuun loppuun asti ostaessasi Kenno paistinpannuja.  Alekoodisi on KENNO15TIINA. Käyhän tutustumassa innovatiivisiin uutuuspannuihin seuraavista linkeistä.

Löydät kuvissa olevan isomman 28 cm paistinpannun TÄÄLTÄ.
Löydät pienemmän halkaisijaltaan 24 cm paistinpannun TÄÄLTÄ.



Köyhät ritarit valmistettiin meillä seuraavan ohjeen mukaan:
patonkisiivuja, ranskanleipää tai jotain muuta vaaleaa leipää reilun paksuisina siivuina kastettiin  joksikin aikaa seuraavaan seokseen:

2 kananmunaa
4 dl maitoa
0,5 dl sokeria
1tl vaniljasokeria
1 tl kanelia

ja tämän jälkeen uitetut leipäviipaleet paistettiin pannulla kauniin ruskeiksi pinnaltaan.



Patongista sai mukavan kokoisia aivan pieniä köyhiä ritareita tarjolle. 


Oikein lämpöisiä kevätpäiviä toivotellen,
Tiina

Betonimunien teko-ohjeet



Nämä sementtimunat valmistuivat meille pääsiäiskoristeiksi. Oikeastihan nämä on tehty sementistä, jos tarkkoja ollaan, vaikka puhekielessä useammin betonista puhutaankin. Betoniinhan lisätään aina myös hiekkaa, veden ja jauheen kaveriksi, kun sementti taas tehdään pelkästä jauheesta ja vedestä. Tässä tekstissä olen ottanut erivapauden puhua betonimunista, vaikka tarkoitankin sementtimunia. Herkkien valkoisten höyhenten kanssa betonimunat ovat rosoisen kauniita ja vastakohdat todellakin täydentävät toisiaan.


Stitch Surfer- villasukat



Tartuin seuraavaan käsityöhaasteeseen ja testasin Stitch surfer -sukkia. Alkuperäisen ohjeen löydät TÄÄLTÄ. Suomennettua ohjetta ei ole, mutta seuraavilla vinkeillä selviät varmasti, vaikka et ymmärtäisi ohjetta. Pääajatuksena näissä on neuloa vuorotellen kierros oikeaa, kääntyä ja neuloa kierros nurjaa, sekä saumojen vierellä tehdä kavennuksia ja lisäyksiä, jotta saadaan sauma mutkittelemaan. Etusauma toimii kääntymispaikkana.




Käytin puikkoina neliskanttisia sukkapuikkoja koossa 2,00mm ja lankoina Sandness Garn Sisua ruskeana, sekä Grundl Hot Socks Diamond monivärisenä. Langoissani oli jonkin verran vahvuuseroa, mikä vaikutti toki lopputulokseen. Pääasia, että valitset käyttöösi ohuen sukkalangan, jos käytät alkuperäisen ohjeen silmukkamääriä. Ohje neuvoo neulomaan S-koon jalkaan sukkia 15s/puikko, M-koon jalkaan 16s/puikko ja L-koon jalkaan 17s/puikko. Aloitin sukat neulomalla 16s/ puikko, lisäsin jalkapöydän puolessa välissä yhden silmukan lisää ja jatkoin sukkaa neulomalla 17s/puikko, varren puolivälissä lisäsin vielä yhden ja neuloin loppuosan varresta 18s/puikko. Silmukkakikkailuni olivat aika turhia ja lopputuloksen kannalta tuskin olisi ollut eroa, vaikka olisin neulonut sukat kokonaan 17s/puikko. Tein sukat 42 koon jalkaan ja lopputulos oli erittäin istuva. Varpaista varteen sukkia on niin vaivatonta kokeilla työn edetessä ja istuvuuden kannalta olennaisimmat asiat, kuten kantapää ja varvasosa oli helppoa sovittaa juuri kohdilleen. Tein sukat näiden seuraavien videoiden avulla. 

Ensimmäisen videon avulla tein aloituksen ja varvasosan. Nämä sukathan neulotaan varpaista varteen.


Seuraavan videon avulla opin itse surfauksen.




Valitettavasti siihen loppuivat loistavat videot ja koska englanninkielinen ohje ei täysin auennut minulle, niin tein kantapääosion TÄMÄN nettisivun avulla. Todella selkeä ja hyvä ohje varpaista varteen kudottaviin sukkiin, suosittelen! Sukista tuli todella istuvat. Kantapäissä jouduin aika paljon soveltamaan, jotta sain kuvion kiemurtelemaan taas tasan toisella puolella sukkaa.


Intarsianeuleen voi toteuttaa niin, että langankierrot eivät jää näkyviin. Omissa sukissani langankierrot on toteutettu niin, että lopputulos näyttää siltä, kuin ruskea ja kirjava puoli olisi harsittu toisiinsa kiinni.


Sukkiin on tärkeää tehdä joustava päättely ja itse toteutin päättelyn seuraavalla tavalla:
Neulo kaksi oikein. Siirrä kaksi neulottua silmukkaa vasemmalle puikolle ja neulo ne takakautta yhteen. Neulo yksi silmukka ja siirrä taas kaksi silmukkaa vasemmalle puikolle ja neulo ne takakautta yhteen. Jatka kunnes kaikki silmukat on neulottu.


Mukavia käsityöhetkiä! Toivottavasti ohjeistuksestani oli apua sinulle.

Tiina