Mein kampf

Mein kampf

Meidän keittiö ja kodin sydän on valmistumassa. Niin paljon kuin tuohon liittyykin tunnelatausta ja tuntien suunnittelutyötä niin niin paljon toivoo saavansa täydellisen keittiön itselleen. Kaiken kilpailuttamisen jälkeen päädyimme pieneen paikalliseen firmaan mikä teki keittiömme huomattavan paljon muita edullisemmin vaikkakin aivan samasta materiaalista. Päädyimme toki edullisimpaan, sehän se kilpailutuksen jalo idea on.

Edullinen hinta on alkanut meille selvitä... jo lähellä deadlinea heiltä kerrottiin,  kun halusin sopia aikaa viedäkseni viimeisiä mittoja, että keittiömme onkin melkein jo valmis, vaikkakin oli ollut hyvin selvää, että viimeiset mitat varmistetaan vielä. He sitten tekivät noin puolet laatikoista uudelleen virheellisistä mitoista johtuen. Keittiötämme on nyt alkanut tipahdella kotiin. Eilen tuli suurin osa rungoista kotiin ja asensimme ne jo paikoilleen. Jännitin ehkä itse ottamieni mittojen täsmällisyyttä tai sitä, että olinko tullut joka kohdassa oikein ymmärretyksi, mutta ainoat häiritsevät epäkohdat tulivat vastaan laatikostojen etulevyissä.:
Minulle oli alun perin itsestäänselvyys, että keittiön alalaatikot ovat saman kokoisia, jolloin ne jatkuvat kauniina linjana. Tämä taas ei juolahtanut keittiövalmistajan mieleen, joten nyt sitten korjaillaan virheitä. Tästä virheestä joudumme valitettavasti jo itsekkin osallistumaan maksuihin :-/. Huomenissa saan hakea lisää tavaraa, mm. tasot ja lisää kaappeja.
 
Lisäys: väärän kokoisia puutasoja, joista loppupeleissä kaksi piti tehdä uudelleen. Integroitavien kylmälaitteiden kaapit puuttuu edelleen, mutta nyt luulen tulleeni ymmärretyksi siitä mitä siihen haluamme. Summa summarum: Olemme tyytyväisiä paikallisen kalustevalmistajan hinta-laatusuhteeseen ja tulemme jatkossakin asioimaan paikallisella kalustevalmistajalla.

Toukokuussa purettiin...

Toukokuussa purettiin...

Toukokuun alku oli meille yksi käännekohta, silloin nimittäin ilmat olivat sen verran lämmenneet, että raksailu saattoi alkaa toden teolla. Keittiö ja keittiön yhteydessä olevat kolme pientä tilaa: pikkuvessa, siivouskomero ja extra-tila, mistä muotoutui meille pyykkitila, menivät purkuun. Rakenteet piti päästä keittiöstä tarkastamaan, eli toisin sanoen repiä koko keittiö auki tarkastaaksemme keittiön alimpien hirsien kunto. Keittiön lattia oli pahasti vino ja odotimme jonkinmoisia ongelmia. Ongelmiahan ei sitten onneksi ilmentynytkään, vaan kaikki rakenteet olivat odotettua terveempiä.


Tämä pieni suloinen vihreä sisustuselementti oli sijoitettu kodissamme keittiön nurkkaan ilman mitään suojaa tai seiniä tms. Lämmityskattilaan ei myöskään oltu liitetty mitään varaajaa, joten lämmintä vettä riitti suurin piirtein niin kauan kuin tuli paloi pesässä :-).


Iäkäs herttainen pariskunta kävi purkamassa vanhat kaapistot kesämökilleen ja meidän oma purku-urakka saattoi alkaa: laminaatit, laminaatin alle tuleva materiaali, lastulevy, puulattia, paksu kerros erilaisia eristemateriaaleja: purua, kutteria, hiekkaa, kiviä, sanomalehtiä, olkia yms., saivat kaikki pikku hiljaa väistyä. Vesikiertoinen patteriverkosto purettiin myös jo keittiön osalta pois, sekä vanhat vesi-ja sähkötyöt muutoinkin. Tältä ajalta on päällimmäisenä mielessä kaikki lika ja pöly, sekä hengityssuojainten kokoaikainen käyttö, myös kottikärryjen hallinta tuli taas tutuksi. Olimme joka ikinen ilta todella likaisia hipsiessämme pihasaunaan. Juoksevaa vettä ei tullut sisälle toukokuun alun jälkeen, ja pihasauna oli meille jokapäiväinen ilo.
Keittiön purkua.

Keittiön purkua.

Keittiön purkua.
 
 
 
 

Ei me emme asuneet asunnossamme ensin vuotta ennen remontteja vaan puolitoista kuukautta.

Ensi numerossa jälleenrakennuskautta, elikkäs kesäkuuta ....




Uuteen kotiin.

Uuteen kotiin.


Maaliskuussa 2014 pääsimme vihdoin viimein muuttamaan unelmien kotiimme pitkän odotuksen jälkeen. Ensimmäistä kertaa kävimme talolla katsomassa 2012-2013 talvella kovilla pakkasilla lumikinosten täyttäessä pihan ja kierroksen tehtyämme totesin miehelleni, että jollain sairaalla tavalla haluan juuri tämän talon kodiksemme. Näin jo silloin pienten puutteiden läpi , eikä meitä haitannut kirjaimellisesti keittiön nurkkaan sijoitettu lämmityskattila, eikä monet hieman viimeistelemättä jääneet remontit. Keittiön vino lattia toki huolestutti, muttei niin paljoa, että se olisi estänyt tarjouksen tekemistä. Olihan meillä kuitenkin tarkoitus pistää kaikki pinnat uusiksi, tarkistaa rossipohja ja katsella uutta lämmitysmuotoa ja niin edelleen. Ulkorakennuksiin emme tuolloin pienen vauvan kanssa edes tohtineet mennä, sillä pääsääntöisesti ulkorakennuksiin ei mahtunut edes kävelemään sisään, sillä ne kaikki näyttivät seuraavan kuvan kaltaisilta varastokaatopaikoilta. Alla olevasta kuvasta on jo otettu roskia lajitteluun, ennen kuin tajusin napata kuvamateriaalia.


Vajaa kaksi kuukautta kulutimme illat tyhjäten varastoja, jotta mahtuisimme raksaamaan seuraavana kesänä ja seuraavassa kuvassa osa pelkästä metalliromusta , mikä odottaa noutajaansa.


Siivo ei jäänyt pelkästään ulkotiloihin vaan ulottui joka paikkaan, myös keittiön kaappeihin. 


Vaikka alkuajoista talollamme onkin päällimmäisenä mielessä roskarumba, niin silti keittiön ikkunasta entiselle järvelle avautuva peltomaisema ja keittiön nurkassa kaunis puuhellamme ovat tallentuneet kännykän kameraani muistuttamaan suurista ihastuksen aiheistani <3.


Näistä kuvista on hyvä jatkaa huhtikuun lopun ja toukokuun tapahtumiin.