Koti valmistautuu jouluun ja emännänkaapin maalausta.

Koti valmistautuu jouluun ja emännänkaapin maalausta.


Meille muutti syksyllä isäni Tyyne -tädin aikoinaan omistama keittiön kaappi. Tämä emännänkaappi oli ollut minulla jo vuosia työn alla. Vihdoin se pääsi taas oikeaan käyttöön keittiön kaapiksi ja todisti jälleen vanhojen puisten kaappien pitkäikäisyyden.


Alunperin kaapin väri oli kovin perinteinen: sinivihreällä pohjalla punaiset vetimet, mutta yhdistelmä oli minulle ehkä hieman liikaa. Väriksi valikoitui perinteinen vihreän sävy ja punainen sävy tuli pelkästään jouluisilla punaisilla somisteilla. Hioin pinnan rikki ja maalasin ensin pohjamaalilla ja sitten sävytetyllä Akvafloorilla, mikä on oikeasti lattiamaali, mutta pidän siitä myös kalustemaalina.


Maalina toimi se minun ykkössuosikkiyhdistelmäni huonekalujen maalaukseen, ensin pohjalle Colorian Exo tartuntapohjamaaliksi  ja sitten puolikiiltävä Colorian Akvafloor pinnalle. Tästä yhdistelmästä tykkään, sillä se jättää vanhoihin huonekaluihin tyypillisen puolikiiltävän pinnan ja tekee kovan ja kestävän pinnan, jotta ei varmasti tarvitse heti olla paikkamaalailemassa. Colorian maaleihin käy upeasti kaikkien valmistajien sävyt, joten rajattomista vaihtoehdoista tähän valittiin Uulan sisävärikartasta Niitty-sävy.


Erilaiset tontut valtaa kodin joulun alla ja tässä on Fimosta muotoilemiani tonttuja parin vuoden takaa. Jos innostut itsekin muovailemaan tonttuja, niin tekemäni ohjeen näihin löydät TÄÄLTÄ.


Hyllyn päältä löytyy myös tonttuovi ja pienen pieni postilaatikko, jotta viestien välittäminen tonttujen ja lasten välillä olisi helppoa.


Pienet mökit ovat joulukalenterinluukkuja ja joka päivä lapset saavat avata yhden mökin pohjassa olevan numeron perusteella. Tämä joulukalenteri oli löytö IKEAsta ja kiireisen kotiäidin korvike itse tehdylle joulukalenterille. Punalakkiset pehmeät tontut tarttuivat matkaan Tuurista.


Hyvää ja rauhallista joulunodotusta jokaiselle!

Rakkaudella,
Tiina

Aika paljon makeempia johtoja.

Aika paljon makeempia johtoja.


Yksityiskohdat ovat tärkeitä ja on paljon asioita, mihin en ensimmäisten huoneiden remonttien yhteydessä edes ehtinyt perehtyä riittävästi, kuten vaikkapa johtoihin ja niiden kiinnityksiin. Yhden huoneen remontoinnin vuosivauhdilla taas ehtii paremmin keskittyä ihan niihin pienimpiinkin yksityiskohtiin ja niin kuin olen sanonut ennenkin, niin yksityiskohdat ovat tärkeitä.


Ihastelin monena iltana eri värisiä kangaspäällysteisiä johtoja kangasjohto.fi -sivustolla. Välillä olin jo antamassa lasten valita täysin vapaasti heidän mielestään sopivan värisen kangasjohdon, mutta lasten ajatukset oikeasta sävystä olivat hieman liian villejä, ajatellen huoneen käyttöä sitten, kun lasten huoneet siirtyisivät yläkertaan. Päädyin siis mustavalkoiseen siksak -kuvioon, mikä tuo mieleen vanhanaikaisen silitysraudan johdon. Johdot tulivat nopsaan kotiin ja olin tyytyväinen asiakaspalveluun.





Tässä vielä havainnoiva esimerkki yksityiskohtiin panostamisesta. Vasemmassa kuvassa  tänä kesänä asennettuja lastenhuoneen johtoja ja johdonohjaimia, sekä oikealla puolella kiireessä hommattua ja asennettua olohuoneen johtoa ja johdonohjaimia. Ehdottomasti myös johdot kannattaa harkita ja valita huoneeseen ja sen tunnelmaan sopiviksi. Kupariset johdonkiinnikkeet olivat minusta ihan nappilöytö, sillä ohjaimet olivat persoonalliset, mutta myös melko huokean hintaisen. Haastavaksi  meinasi tosin muodostua kuparinaulojen löytäminen niihin ja ensimmäinen raksaliikkeen myyjä hokikin "ei oota", asiaa sen enempää tutkimatta. Minun onnekseni se sympaattisempi myyjä riensi paikalle ja löysi kuin löysikin yhden paketin kuparinauloja hyllyrivin takaa, vaikka niitä ei ollut+ kuulemma 80-luvun jälkeen juurikaan myyty.


Saahan jo vähän fiilistellä joulua? Edes ihan hieman? Tästä kuvasta se alkaa ja kohta jo leivotaan piparkakkuja ja niitä hauskoja leivottuja joulutähtiä, missä on vihreän kuula puolikkaat marmeladina. 

Nähdään pian,
Tiina

Lastenhuoneen remontin herkkupaloja.

Lastenhuoneen remontin herkkupaloja.


Lastenhuoneen remontti on ihana, sillä siinä voi aina hieman irroitella ja toteuttaa sellaisiakin asioita, mitä et muuten toteuttaisi, kuten vaikkapa banaaninkeltaisen patterin. Patteri ja tapetti ovat ehkä itseäni eniten ihastuttavia herkkuja tässä tilassa. Tässä kuvassa patteri on juuri asennettu ja paikkamaalattavaa vielä riittää, mutta jo nyt se on ihan mieletön herkkupala! Patteri haettiin puolentoista sadan kilometrin päästä ja nostettiin neljän hengen voimalla autoon ja siitä eteenpäin patteria siirreltiin lähinnä trukin tai kurottajan piikeillä paikasta toiseen. Voi miten älyttömästi jännitin sitä, että jos patteri vuotaisikin heti, kun se lopulta saataisiin paikoilleen ja täyteen vettä, mutta loppupeleissä kaikki sujui todella hyvin ja se lämmittää hienosti lasten huonetta.


Huoneen suunnittelussa minulla oli upeana apuna iloiseksi sisustussuunnittelutoimistoksi itseään kutsuva InHouse Design  Ilmajoelta ja heiltä tuli ajatus muun muassa tähän makeaan lastenhuoneen tapettiin. Lapset ihastuivat tapettiin kerta heitolla ja eläimiä on tunnisteltu tapetista ahkerasti. Scionin tapetit ovat muutenkin melkoisia herkkuja, ja niitä voit tutkia enemmän TÄÄLLÄ! Tapetti oli todella helppo asentaa, kuten laadukkaat tapetit muutoinkin ovat helppoja iskeä seinään. Tämä tapetti kesti jopa pinkopahvin elämisen alustana, vaikka ei Non Wowen tapettina itse vetykään.


Lastenhuoneessa on musta tapetti, iloisen keltaisia yksityiskohtia, merenvihreä lattia ja suunnitteilla on ehkä vielä jotain ruohonvihreää. Lisäksi huoneessa on runsaasti valkoista, joten mitään "värioksennusta" ei tässä tavoitella, vaan kaunista harmoonista lopputulosta.


Nämä patterin muodot ihastuttivat suuresti ja se huokuu samaa vanhaa tunnelmaa, kuin vaikkapa pönttömuurit. Patteri maalattiin ensin Colorian Exolla ja sitten päälle Colorian Greenlinellä, mikä oli sävytetty banaaninkeltaiseksi. Kumpikin maali on jo monessa tilanteessa hyväksi testattu ja Greenline on ehdoton suosikkimaalini, mistä kirjoitinkin juuri jokin aika sitten TÄÄLLÄ!


Tältä patteri näytti sitä noutaessamme. Upeaan lopputulokseen pääsimme hiekkapuhalluksen ja maalauksen kautta. Kerron lisää lastenhuoneen valmistumisesta taas ihan pian. Ainakin se on jo varmaa, että jouluksi se valmistuu.

Hyvää syksyä ja ihan pian myös joulun odottelua!

Tiina



Valohimmelin ohje

Valohimmelin ohje



Kellojen siirto, mikä ihana tekosyy ripustaa valoa iltojen pimeyteen. Postauksessa perehdytään valohimmelin valmistukseen ja annetaan vinkkejä omiin toteutuksiin. Mukavia himmelinsuunnitteluhetkiä.


Tässä postauksessa tehdään kuusikulmainen timanttihimmeli, minkä mitat löydät, kun luet eteenpäin. Mittasuhteita hieman muuttelemalla voit luoda hyvinkin erilaisia timantin mallisia kappaleita. Tämä timantin mallinen himmelikuutio on todella kookas, se on tehty 10 m pituisella valokaapelilla ja sen vieressä näet ison lasipullon antamassa mittasuhteita.


Tarvitset valohimmelin valmistukseen valosarjan, pieniä nippusiteitä, sekä akryyliputkia. Timanttihimmelin peruskuution käytetään kolmen pituisia putkia, tavalliseen peruskuutioon tarvitset vain yhden pituisia putkia. Voit valmistaa valohimmelin myös edullisista kellertävistä sähköjohtojen suojaputkista, mutta saat kauniimman käyttämällä kauniisti valoa läpäiseviä kirkkaita akryyliputkia, mitä saat ostettua esimerkiksi Etralta. Akryyliputket ovat kuitenkin mielestäni suhteellisen arvokkaita, mikä voi vähentää ostointoa niiden suhteen.


Käyttämäni akryyliputken sisähalkaisija oli 1 cm ja ulkohalkaisija 1, 2 cm. Putkien sahaamiseen tarvitaan pienihampainen saha ja annos kärsivällisyyttä. Itse pätkin putkista sopivan mittaisia Ryobin puukkosahalla ja lopputulos ei häikäissyt siisteydellään. Kuitenkin läpinäkyvät putket vain ohjaavat kaapelia, eikä lopputuloksessa yön pimeydessä näy epäsiistit sahausreunat. Valoletku oli halkaisijaltaan noin 4 mm ja siltikin kitka hidasti pujottelua jonkin verran, joten ihan todella tiukkaa mitoitusta ei kannata suunnitella putkien sisähalkaisijan ja valokaapelin/ -johdon halkaisijan välille. 



Valosarjasta ja sen hankinnasta kannattaa aloittaa, on paljon helpompaa hommata ensin sopiva valosarja ja sovittaa himmelin koko valosarjaan, kuin toisinpäin. Konstsmiden valikoimasta löytyi  syksyllä 2017 täydellinen valosarja tähän tarkoitukseen. Taipuisan kaapelin sisällä oleva valosarja oli sopivan ohut, jotta se mahtui sujuvasti akryyliputken sisälle, valokaapeli taipui hyvin himmelin käännöksissä, valoja oli mukavan tiheästi ja lisäksi kaapeli suojasi valosarjoja pujotteluvaiheessa. Valosarja toimi pattereilla ja siihen kuuluu ajastustoiminto, mikä helpottaa himmelin ajastamista, sijoittelua ja liikuttelua.


Tässä vielä oma piirustukseni valohimmelin valmistukseen 10 metrin valokaapelilla. Putkien päällä olevat numerot merkitsevät pujottelujärjestystä. Risteyskohdat sidotaan nippusiteillä ja kun tämä kuvio on valmis, niin kolme sakaraa sidotaan nippusitein toisiinsa sekä ylhäältä, että alhaalta. Omat putkien mitat kannattaa laskea valosarjan pituuden mukaan ja jokaiseen risteyskohtaan/ käännökseen pitää muistaa varata hieman tilaa. 

Kuvissa oleva valohimmeli on tehty kuvassa olevilla mitoilla, mutta lämpimästi suosittelen seuraavia mittoja, mitkä on ajateltu sopivan taloudellisesti 2 m pituisiin putkiin: 
  • 33,3 cm x6 kpl 
  • 50 cm x6 kpl 
  • 79 cm x6 kpl 

Tämän himmelin saat toteutettua viidellä 2 metrin putkella esimerkiksi seuraavalla "leikkaussuunnitelmalla":

79 + 79 +33 = 1,91 m
50+50+33+33+33 = 2 m
79+79+33= 1,91 m
79+79+33=1,91 m
50+50+50+50= 2m



Vaikka himmeli perinteisesti ajatellaan riippuvana elementtinä, niin himmelin peruskuutio voi toki olla myös koristeena vaikkapa talven tullen tyhjennetyllä terassipöydällä. Trendikkäät himmelikuutiot ovat kauniita, niin roikkuvina, kuin makoilevinakin kappaleina.

Blogini tapahtumia seuraat helposti myös blogini facebook-sivulla TÄÄLLÄ!

Syysterkuin,
Tiina


Pinkopahvitusta ensimmäisen ja viimeisen kerran.

Pinkopahvitusta ensimmäisen ja viimeisen kerran.


Heti alkuun haluan kertoa, että pinkopahvin laittaminen ei ole helppoa, mukavaa tai nopeaa, joten niistä virheellisistä ajatuksista on syytä irrottautua. Kannattaa tosiaan miettiä haluaako tähän lähteä ja onko parisuhde niin hyvällä mallilla, että se tulee kestämään tämän.


Peruutetaan hieman taaksepäin ja pinkopahvin hankintaan. Paikallisessa rautakaupassa kerrottiin, ettei kukaan ole halunnut ostaa pinkopahvia 20 vuoteen, eikä myyjällä selkeästikään ollut suurempaa motivaatiota tilata yhtä rullaa pinkopahvia. Onneksi näin internetin kultakaudella rulla pinkopahvia tuli Domus Classicalta Matkahuoltoon parissa päivässä ja pääsin toteuttamaan tätä superhienoa (voi kunpa olisin tiennyt paremmin) kokeilua.

Pinkopahvi leikataan ensin määrämiittaansa ja sitten levitetään lattialle muovin päälle harmaampi puoli ylöspäin.


Sen jälkeen otat tapettiharjan, millä roiskit vettä tasaisesti ympäri pinkopahvia, pahviin ei saa tulla liian isoja roiskeita, mutta se pitää olla kasteltu pisaroilla kauttaaltaan. Siinä sitten pohditaan, että mikä on oikea määrä vesipisaroita.  Voit myös huvittaa itseäsi Kalevi Järvisen opeilla youtubessa tai tsekata internetin ihmemaasta lukuisan määrän erilaisia ohjeita aiheesta.


Kasteltu pahvi peitetään muovilla muhimaan ja odotellaan viisi tuntia. Seuraavaksi on vuorossa pinkopahvin kiinnitys. Hirteen pahvin voi naulata, mutta huokolevyyn se pitää liimata. Paavo pinkopahvin ohjeessa kerrotaan, että se pitää liimata liiman ja liisterin sekoituksella suhteessa 50/50. Ei pysynyt, joten seuraavana päivänä laitoimme pelkällä Eri Keeperillä, ja jo alkoi pysymään ja kiinnittymään. Myöhemmin löysin Domus Classican sivuilta vinkin, että liimaan voi sekoittaa 10% liisteriä joukkoon ja se kuulostaisi toimivalta suhteelta. Pinkopahvi liimataan ylhäältä, alhaalta ja reunoistaan karkeasti 20 cm leveydeltä. Pinkopahvi jätetään liimaamatta keskeltä alustaansa ja jätetään "uivaksi", pahvi liimataan toisen pahvin kanssa päällekkäin noin 20 cm, eikä siinä kohdassa ollenkaan huokolevyyn. Me liimasimme jokaisen pahvin alustaansa jokaisesta reunasta, sillä etenimme iltaisin lasten nukahdettua vain yhden vuodan per ilta/yö.

Tässä kohtaa unohdin kertoa, että ennen seinälle kiinnitystä huokolevyn liimauskohdat pitää liisteröidä vähintään kahdesti etukäteen, jotta huokolevyyn saadaan hyvä liimauspinta.


Meillä meni alkuun joka toinen pinkopahvivuota roskiin, aina jonkin virheen vuoksi, joten mistään idioottihelposta lajista ei ollut kyse. Seuraavien virheiden vuoksi meillä meni pinkopahvivuotien asennus pieleen: 
-pahvi jäi liian kuivaksi, eikä pingottunut kunnolla, 
-reunat eivät tahtoneet tarttua huokolevyyn, sillä huokolevy oli pohjustettu liisterillä vain kerran, 
-liisterin ja liiman sekoitus suhteessa 50/50 ei ollut riittävän vahvaa kiinnittämään pahvia.


Tässä maalatussa pohjassa näet, miten runsaasti pinkopahvi kohoaa alustastaan kostuessaan ja turvotessaan.  Tämä eläminen on pinkopahville ihan normaalia ja kuivuessaan se pingottuu taas täysin suoraksi. Tämän reaktion vuoksi en ainakaan itse tule tapetoimaan pinkopahvia enää ikinä, mutta maalaaminen on ihan kiva laji, joten maalaaminen ja sabluunalla kuvioiminen voi tulla joskus vielä kyseeseen, kunhan olen hieman toipunut tämän projektin aiheuttamasta verenpaineen noususta.



Tässä vilautus meidän lastenhuoneen tapetista, mikä on super ihana!!! Kerron tapetista lisää myöhemmin, mutta voit käydä tsekkaamassa lisää Scionin tapetteja TÄÄLLÄ.  Ainut ongelma oli tapetointi, sillä jos pinkopahvi turpoaa heti kostuessaan liisterin voimasta, niin tapetoinnista tulee aika erilainen tapahtuma verrattuna siihen, että tapetointipohja pysyy stabiilinä. Tapetoimme yhden vuodan ja odotimme seuraavaan päivään, että pinkopahvi pingottuu uudelleen. Meidän tapetti on Non Wowen -tapetti ja pinkopahvillehan tapetoidaan yleensä paperitapettia. Laadukas tapetti kestää kuitenkin pinkopahvin kostumisen ja taas pingottumisen uudelleen ja näin kävi tässäkin tapauksessa.

Vielä lopuksi haluan lämpimästi suositella huokolevyä jokaiseen huoneeseen, sillä se on melkein sama asia, kuin jos olisit asentanut akustiikkalevyt huoneeseen. Huokolevyn pinnoitusta pinkopahvilla tosin kehoitan miettimään vielä uudelleen.

Nähdään pian,
Tiina

Polkupyörän renkaasta yövalo.

Polkupyörän renkaasta yövalo.



Meillä lapset kaipaavat öisin yövaloa ja polkupyörän kumi sopii loistavasti teemaltaan pienten poikien huoneeseen. Siispä tuumasta toimeen ja askartelemaan.




Ensin kyselin polkupyörän kumia Seinäjoen Kierrätyskeskukselta, mutta halusin aikuisten pyörän kumia pienemmän renkaan lastenhuoneen seinälle yövaloksi, eikä sitä löytynyt Kierrätyskeskukselta, joten näin ollen päädyin ostamaan lasten polkupyörään sopivan 16 " polkupyörän kumin hintaan 5,99e. Kierrätys on todellakin ykkösasia ja aina kannattaa ensin selvittää, että onko jokin asia mahdollista hankkia käytettynä.




Polkupyörän kumin sisälle asennettiin lattaraudasta mankeloitu kehä, mutta renkaan voi halutessaan jäykistää muutoinkin tai sitten käyttää sellaisenaan. Valosarjan pohjassa oli teippi, millä valosarjan sai hyvin tarttumaan renkaan sisään lattaraudan pintaan. 




Valosarja ostettiin Biltemasta hintaan 24,90 e. Mukana tuli kaukosäätö ja lukematon määrä erilaisia valaistusvaihtoehtoja.




Pyöreä kehä valaisee hauskasti renkaan kokoisen alueen seinälle.




Valaistuksen värin voi valita tai antaa sen vaihtua pehmeästi väristä toiseen. Pienten poikien mielestä tämä oli ehdoton : "Wau!" Lisäksi yövalo luo turvallisuuden tunnetta öihin, kun yöllä herätessä vastassa ei olekaan täydellinen pimeys,

Lisää kuvamateriaalia lastenhuoneen valmistumisesta on tulossa. Tapetointi on työn alla ja siinä on koettu sen verran voimakkaita tunteita, että kerron siitä, kun vitutus ärtymys hieman laskee! 

Syysterkuin,
Tiina

Vanhan hirsitalon DIY-ideoita.

Vanhan hirsitalon DIY-ideoita.


Tervetuloa kurkistamaan kanssani erääseen vanhaan hirsitaloon ja sen kekseliäisiin DIY-ideoihin. Tässä kuvassa näet keittiöhyllyn yläpuolelle ennakkoluulottomasti kiinnitetyt puukannet, mitkä näyttivät ensin ulkovessan reikien kansilta, mutta tarkempi tarkastelu osoitti niiden olevan tiinun kansia :-D.


Tämä tuoli on hauskasti katkaistu istuinosasta ja kiinnitetty seinälle hyllyksi. Pienillä kulmaraudoilla tuolin saa huomaamattomasti kiinnitettyä seinään tuolin istuinosan yläreunasta, näin ne jäävät näkymättömiin.


Ikkunoiden edessä roikkuivat vanhat kakkuvuuat, mistä oli askarreltu valaisimet. Tämä koti oli mukana Kurikan Asu&Elä- tapahtumassa ja näin ollen pääsin inspiroitumaan tästä kodista.


 Tämä oli kekseliäs ja voimakkaasti rajoja hakeva DIY-ideoita pursuva koti.


Makuuhuoneen vaatekaappi näytti vanhalta siskonpaneelien jämäpaloista rakennetulta kaapilta. Ihanan vanhan talon henkeä elävä erilainen kaappi.


Pisuaari toimi eteisen kukkapurkkina ja kaikenlaista muutakin mielenkiintoista näkyi seinällä käytöstä poistettuna rekvisiittana,


Vintille vievät rappuset oli numeroitu hauskasti.


Hyppäys omaan kotiin, missä liimailen vanhan emännänkaapin laatikoita tukeviksi. Silmä ei kestä tuota vihreän ja punaisen yhdistelmää, joten emännänkaapista tulee joko punainen tai vihreä. Hieman tekisi mieli sutia koko kaapista joulunpunainen, mutta uskallanko? Se jää nähtäväksi :-). Nähdään taas pian.

Tiina

Tee se itse: puulattia halvalla

Tee se itse: puulattia halvalla


Pidätkö sinäkin puulattiasta ja sen lämpimästä tunnusta, mutta et haluaisi maksaa siitä paljoa? Me lähdimme tavoittelemaan puulattian tuntua, mutta totutusta poikkeavalla tavalla.



Meillä oli haaveena löytää vanha puulattia vanhan lattian uumenista muovimattojen ja levyjen alta. Ei löytynyt! Sitten minulla oli haaveena ostaa vanhan lattian paksuinen ja levyinen lankkulattia lasten huoneeseen, siis sellainen tosi paksu ja leveä. Rahat eivät riittäneet! 

Tutuessani OSB-levyihin ja niiden käyttöön törmäsin amerikkalaisten tapaan käyttää OSB-levyjä myös lattiamateriaalina ihan sellaisenaan ja kiinnostuimme aiheesta. Aiheesta löytyi hieman kokemusperäistä tietoa ja päätimme lähteä kokeilemaan. Halusimme lattiassa olevan oikean puun tunnun ja lämpimyyden ja nuo ehdot täyttyivät OSB-levyssä, lisäksi olimme mieltyneet levyn mielenkiintoisen näköiseen pintaan, missä näkyy puulastuja liimattuna ristiin rastiin.


OSB-levyt ovat siis puulastuista liimalla yhteen puristettuja rakennuslevyjä, joiden pinta näyttää erilaiselta ja persoonalliselta. Levyjä käytetään Suomessa jonkin verran messurakentamisessa, mutta kodeissa melko vähän näkyviin jäävänä rakennuslevynä.


Tuumasta toimeen ja Huntonin puukuitueristeiden, sekä ilmansulkupaperin päälle asennettiin haaveeksi jääneiden lankkujen tilalle 18 mm paksua sisäkäyttöön soveltuvaa OSB-levyä. Levyn pitää olla neljältä sivulta pontattua ja sisäkäyttöön soveltuvaa, jotta sitä ei ole käsitelty homemyrkyin, mitkä ovat ihmiselle vaarallisia. Lastenhuoneeseen kului yhteensä viisi levyä ja levyjen kappalehinnan ollessa 25e, meidän lastenhuoneen lattiamateriaalien hinnaksi tuli 125e + hiomapaperi + pintakäsittelyaineet. Tämä tuli siis huomattavasti halvemmaksi kuin lattialankut ja mahdollisesti päihitti myös lattialastulevystä ja laminaatista tehdyn lattian kokonaiskustannukset. 


Lattialastulevyn paksuus on 22 mm ja Suomessa paksuimman myydyn OSB-levyn paksuus on 18 mm, eli OSB-levy jää hieman ohuemmaksi, tosin useat sivustot kertovat OSB-levyn olevan hieman jäykempää, joten uskaltauduimme kokeiluun. Jenkkien tähän tarkoitukseen käyttämää 24 mm OSB-levyä ei Suomessa valitettavasti myydä. Koolausten teossa lattialevyn paksuutta voi ja pitää huomioida, jos levy on hieman ohuempaa, niin lattialevyn alle tulevat koolaukset (mitkä kannattelevat ja tukevat levyä) on asennettava hieman tiheämpään.


OSB-levyistä tehty lattia pitää ehdottomasti käsitellä ja me pidimme kiinni sisustussuunnittelijan ehdotuksesta tehdä lattiasta meren värinen. Haimme kaupasta kolme eri sävyistä puupetsiä, mitkä kaikki olivat sinivihreän sävyjä, ja lähdimme testailemaan mallipaloihin.


OSB-levy pitää ehdottomasti hioa ennen käsittelyä, sillä levyt ovat kevyesti pinnoitettuja. Hiomattomaan levyyn ei esimerkiksi puupetsi ota juuri ollenkaan kiinni, vaan pinta hylkii petsiä. Hiominen kannattaa tehdä ihan siihen tarkoitukseen sopivalla koneella, itse käytimme tähän Ryobin nauhahiomakonetta  EBS800V. Levyn pinta ei ole täysin tasainen, joten jos haluaa ihan täysin sileän lattian, niin on syytä hioa enemmän ja jos riittää suhteellisen sileä lattia, niin vähempi hiominen riittää. Hiottu levy muuttaa kevyesti sävyään kellertävästä vaalean puhtaan puun sävyyn. Hiottuun pintaan on helppo levittää valitsemansa pintakäsittelyaineet.


Tässä meidän kolme vaihtoehtosävyä, alimmaisena yhden kerran käsittely, puupalojen puolessa välissä lopputulos kahden käsittelykerran jälkeen ja ylimmäisenä lopputulos kolmen käsittelykerran jälkeen. Valitsimme tuon mallipalan oikeasta reunasta ja siitä ylimmäisen vaihtoehdon, sävynä tässä oli Teknoksen värikartoista T3032. Colorian puupetsi toimi tässä loistavasti ja oli helppo levittää. Puupetsin päälle on syytä levittää aina lakkakerros, mikä toimii varsinaisesti lattian suojana, puupetsi vain värjää levyn.


Tulen kertomaan tänne kokemuksiamme OSB-levystä lattiana, joten palaan vielä muokkaamaan tätä tekstiä, kun kokemuksia on ehtinyt aiheesta kertyä.


Tämän oven taakse rakentuu lasten huone pala palalta. Oven kahvakin on poistettu, jotta lapset eivät pääse kulkemaan mennen tullen raksalle omin lupineen. Tervetuloa mukaan seuraamaan huoneen valmistumista. Facebookista voit seurata kotimme tilojen valmistumista blogin Facebook-sivulla TÄÄLLÄ!