Lastentarvikeliikkeen uusi ilme

Lastentarvikeliikkeen uusi ilme



Pääsin tänään tutustumaan lastentarvikeliike Huvikummun muutokseen. Keskustan liikkeet design -silmin on siis edennyt tänään Seinäjoella lastentarvikeliikkeen muutokseen. Kävin kuvailemassa paikan päällä ennen ja jälkeen, sekä samalla fiilistelemässä muutosta. 

Annos sisustusinspiraatiota messuilta!

Annos sisustusinspiraatiota messuilta!


Muistatkos, kun kerroin olleeni Seinäjoen Pytinki-messuilla? En suinkaan ole ehtinyt kertoa vielä kaikkea, vaan kameran uumenista nousivat vielä nämä herkut esiteltäväksi. Tässä inspiraatiota ennakoluulottomalle sisustajalle, joka on uskaltautunut siirtyä jo askeleen kauemmas valkoisesta ja mustasta. Jos oranssi pönttömuuri saa sinut haukkomaan henkeä, niin ehkäpä taustalla olevat hillitymmät sävyt vihreä tai punainen voisivat tuoda sopivasti värienergiaa kotiisi.

Uusia taitoja oppimassa.

Uusia taitoja oppimassa.


Meillä on otettu askel liikunnallisempaan arkeen, nimittäin nyt kun toinen pojista opettelee polkupyöräilemään ja toinen potkupyöräilee vinhaa vauhtia, niin äitikin saa siinä sivussa hyvin liikuntaa. En ole ihan varma, että kuka meistä on onnellisin, sillä jokainen nauttii niin suuresti muutoksesta kohti liikunnallisempaa arkea, ehkä äidinkin paino tippuu edes hieman tässä samalla. Tästä piti tulla sellainen kevään fiilistely -postaus, mutta se olikin täysin turha toive, lunta tulee taivaalta edelleen silloin tällöin ja kevään merkkien bongailu on turha toive. Palataan niihin kevään merkkeihin siis myöhemmin ja fiilistellään nyt vain polkupyöräilyä.

Makuuhuoneen esittelykierros

Makuuhuoneen esittelykierros



Kotikierros on edistynyt makuuhuoneeseemme asti. Musta pönttömuuri, hirvensarvilamppu ja hirsiseinä ovat tilan ehdottomia suosikkejani.




Iso sohvatuoli odottaa makuuhuoneessa uutta paikkaansa lastenhuoneessa. Katosta nahkanauhoilla riippuvalle tangolle heitetään puolipitoiset vaatteet. Vaatekaapin päällä odottaa myös lasten merirosvolaiva omaa paikkaansa kesällä tai syksyllä (tai ylipäänsä tänä vuonna)  valmistuvassa lastenhuoneessa.  Lastenhuone on evakossa muissa tiloissa ja jokainen huone on saanut osansa lastenhuoneen tavaroista tai huonekaluista, toivon sen pitävän reonttimotivaatiota yllä koko kesän. Sohvatuolikin on ylimääräinen kaluste makuuhuoneessamme ja se vain odottaa lopullista paikkaansa kodissamme. Odotan lastenhuoneen tuovan jonkun uuden hienon värin ja paikan tuolille.




Kallon kiinnittämistä seinälle mietin pitkään. Olisiko se lasten mielestä pelottava tai tulisiko uniin? Kuitenkin kallo on löytynyt tältä tilalta ja yksi osa talon historiaa. Ripustimme sen kokeeksi seinälle ja se roikkuu omalla paikallaan edelleen.




Vasta postauksen lopussa huomasin,  etten ollut ottanut yhtään kuvaa sängystä. Vuodehan on aika olennainen osa makuuhuonetta :-D. Kaivoinkin sängyn kuvan vanhoista kuvistani ja siinä se nyt esiintyy:  itse tehty pylvässänky, johon ei olekaan tarkoitus ripustaa valkoisia "sänkyverhoja", vaan sänky on hyvä just näin. Verhoina meillä on Varustelekasta tilatut villapeitot. Niillä pimenee kätevästi koko huone ja Norjan armeijan käytössä ne ovat pehmenneet sopivan taipuisiksi.


Knuuttilanmäellä -blogista lainattu kuva.

Loppuun vielä blogivinkki:
Knuuttilanmäellä -blogissa, remontoidaan Nurmossa vanhaa kansakoulua. Koulussa on mitattu korkeita homearvoja, joten purku joudutaan suorittamaan todella perusteellisesti. Ongelmia löytyy, mutta tämän perheen energialla tuntuu pääsevän vaikka läpi harmaan kiven. Blogin idearikas äiti on myös toinen Huttaroon perustaja. Yritys muokkaa lasten piirustukset metallisiksi koruiksi.
Blogin vasta perustetulla Facebook-sivulla seuraat tätä blogia helposti tykkäämällä sivusta.

Terkuin,
Tiina

Vertailussa puukuitueristeet.

Vertailussa puukuitueristeet.


Tarvitsemme ensi kesänä vanhaan pohjalaistaloomme uusia eristeitä lastenhuoneremontissa ja jokainenhan meistä haluaa lapsilleen parhaan mahdollisen huoneilman. Oli aika ottaa eristeistä mittaa, eikä vain sokeasti käyttää sitä hengittävää eristemateriaalia, mitä opin kymmenen vuotta sitten käyttämään, eli selluvillaa. Kaikki alkoi viime syksynä, jolloin Terve talo- seminaarissa törmäsin Huntonin uusiin puhallettaviin eristeisiin. Taisin heti hieman ihastua tuohon moderniin kutterilastun muotoon. Siinä hypistellessäni sanomalehtijätteestä tehtyä selluvillaa toisessa kädessä ja toisessa kädessä havupuusta tehtyä Huntonin puhallettua eristettä päätin, että näiden kahden eristeen todellinen paremmuus pitää vielä ratkaista.

Huntonin eristeet valmistetaan havupuusta, kuvassa Hunton Flex levyeriste.

On onneksi nykypäivää suosia, niin sanottuja hengittäviä eristeitä, millä on kyky siirtää kosteutta rakenteissa eteenpäin. Mennään termistössä askel eteenpäin ja puhutaan hydroskooppisista eristeistä, joilla tarkoitetaan eristeitä, millä on kyky imeä kosteutta itseensä, varastoida ja luovuttaa kosteutta eteenpäin. Hengittäviä rakenteita suosivat erityisesti ihmiset, jotka tiedostavat rakennusten homeriskit ja haluavat painottaa terveen ja pitkäikäisen talon rakentamista. Mikäli vielä olet ajatuksissa siinä vaiheessa, että pohdit mineraalivillan ja hengittävien vaihtoehtojen välillä, niin totean vain lyhyesti hengittävien rakenteiden olevan paremmin vikasietoisia. Ajatuksiani hengittävien rakenteiden puolesta voi lukea vaikka TÄÄLTÄ.


Mitä syvemmälle asian ytimeen sukelsin, niin sitä vakuuttuneempi olin Huntonin paremmuudesta puukuitueristeiden kentällä. Selluvillan (esim. Ekovilla) eduksi voi laskea hieman huokeamman hinnan, mutta kaikki muut plussat menevätkin Huntonille:

+ Huntonissa on huomattavasti parempi kosteudensitomis- ja lämmönvarastointikyky, mikä on merkityksellistä hengittävissä rakenteissa.

+ Huntonin eristeet valmistetaan havupuusta. Puukuidun osuus on paljon korkeampi.

+Palonestoaineena ei ole käytetty booria. Sillä boori tuntuu itsessään riskiltä. Mikä ongelma boorin käytössä sitten on? Boori muun muassa edistää myrkyllisten homeiden leviämistä ja näin ollen kannattaa suosia eristeitä, missä ei ole booria ollenkaan tai sitä on mahdollisimman vähän. Huntonin levyeristeessä ei ole booria ollenkaan ja puhallettavassa eristeessä vain murto-osa (1,8%) selluvillassa käytetystä määrästä, puhumattakaan mineraalivillojen lukemista. Huntonin tavoitteena on päästä eroon myös minimaalisista boorijäämistä.

Havupuuta eri muodoissa.

Seinäjoen Pytinki-messuilla napattu kuva Huntonin puhallettavan eristeen ominaisuuksista.


Huntoniin oli helppo ihastua, sillä eriste jopa näytti kauniin puun väriseltä, verrattuna selluvillaan, mikä on sanomalehtijätettä ja sisältää ison osan painomustetta. En väitä selluvillan olevan huonoa tai käyttökelvotonta, mutta hieman kun paremmin paneutuu asiaan, niin on helppo löytää suosikkinsa.  Eipä tässä muuta, kiitos selluvillalle yhteisistä vuosista ja tervetuloa Hunton! Kerron teille kokemuksia materiaalin asennuksesta, kunhan pääsemme sinne asti.




Remontin alkua odotellen,
Tiina

P.S. Myös eilen 3.4. maikkarilla startanneessa Lauri ja talot -ohjelmassa käytetään nimenomaan Huntonin eristeitä!


Näitkö jo tämän raksamessuilla meidän eteiseen tehdyn suunnitelman ja mallitoteutuksen? Jos et, niin kurkistahan edelliseen postaukseeni.







Sotkuisin kuva eteisestämme ja huikea muutos!

Sotkuisin kuva eteisestämme ja huikea muutos!



Tämä tila on luotu ehdotukseksi meidän eteisen sisustuksesta, mutta kuva ei ole meidän kotoa. Miten se on mahdollista? Kurkista eteenpän ja katso ehdottoman nolo ja kauhean sotkuinen kuva eteisestämme.




Tämän kuvan lähetin Pytinki-messujen Sotkusta Sopivaksi -kilpailuun aiemmin tänä vuonna meidän eteisestämme, mikä on kotimme niitä tiloja, mihin ei ole ehditty tehdä vielä mitään. Remonttia tila kaipaa kipeästi ja nyt oli tilaisuus saada ammattilaisen sisustussuunnitelma, mikäli pääsisi jatkoon. Yleensähän jokainen lapsiperheessä asuva bloggaaja joutuu siivoamaan ennen kuvaamista, niin nyt oli syytä jättää kaikki kaaos paikoilleen ja heittää vielä pari lelua joukkoon, jotta sotku olisi täydellistä. Pakko myöntää, että en kehdannut sotkea kuvaan yhtään enempää :-D. Sotkun määrä oli selkeästi riittävää, sillä saimme iloisen uutisen jatkoonpääsystä ja näin ollen eteisestämme tehtäisiin sisustussuunnitelma ja mallitoteutus Seinäjoen "raksamessuille".




Tänään sitten päästiin näkemään Seinäjoen Areenan yläkerrassa Pytinki-messuilla InHouse Designin toteuttama meidän oman eteisemme muutos, toetutettuna inspiraatioksi messualueelle.




Olen aina pitänyt juuri tämän sisustussuunnittelutoimiston kekseliäästä tavasta lähestyä asioita ja olin erityisen innoissani DIY-bloggaajana tästä kekseliäästä tavasta käyttää vanhoja kulahtaneita pinnatuoleja. Tuolit on siis sahattu kahdeksi osaksi tuolin istuimen keskeltä leveyssuuntaan ja tuolin takaosa on pyöräytetty ympäri ja kiinnitetty seinään naulakoksi ja samalla hattuhyllyksi. Kierrätystä, ekologisia arvoja, kekseliäisyyttä ja uusia tapoja ajatella asioita.




Tulin etuosat toimivat kenkätelineenä ja tuolien alle oli sujautettu säilytyskorit. Pidin toteutuksesta, mutta jäin hieman kaipaamaan parempia säilytystiloja erityisesti kengille ja ulkoleluille.

Tästä ja muista toteutuksista oli selvästi nähtävissä se miten värit tekevät tuloaan ja mustavalkoisuus väistyy hitaasti, mutta varmasti.




Seinäjoen Pytinki-messuille ehdit vielä huomenna, sillä messut ovat koko viikonlopun vauhdissa. Kannattaa käydä äänestämässä myös omaa suosikkiaan sisustussuunnittelutoimisto InHouse Design Oy:n mallitoteutuksista messualueen ylätasanteella, jos pääsee paikan päälle.

Lisää juttua messuista tulossa myöhemmin.


Terkuin,
Tiina

P.S. Mikäli haluat jättää kommentin, niin se onnistuu esimerkiksi blogin Facebook-sivulla TÄÄLLÄ tai blogin Instagram -tililllä.



Olohuoneen suuri muodonmuutos!

Olohuoneen suuri muodonmuutos!


Tervetuloa meidän olohuoneeseen! Nykyisin voin sanoa sen tarkoittaen sitä. Hetki sitten meidän olohuoneen sisustus oli vielä kaukana kauniista tai edes mielenkiintoisesta. Tervetuloa tutustumaan olohuoneemme muodonmuutokseen. Kaikki valaisimet ovat itse tehtyjä ulkovarastoista löytyneistä käytöstä poistetuista tavaroista, mitkä pelastimme romukuormasta valaisinrakenteluun. Itse valaisinten tekniikka on uusinta uutta ja asianmukaisesti tehtyä.

Kurkista meidän keittiöön!

Kurkista meidän keittiöön!



Meillä oli perjantaina SObloggaajien tapaaminen. Ihanaa naisenergiaa tulvahti kotiin ja tunnit vierähtivät kuin siivillä. Lauantaiaamuna havahduin, etten ollut itse juurikaan ehtinyt ottaa kuvia. Lauantaina kaivoin kameran heti esiin, kun auringonsäteet alkoivat maaliskuisen räntäsateen lomasta pilkottaa. Tässä teille kuvia meidän keittiöstä tämänhetkisessä asussaan.




Keittiön seinällä meillä on vanhaan asukastauluun tehty pannukakkuohje. Ohje on ehdottomasti paras löytämäni pannukakkuohje ja nyt se on hauskassa muodossa koko ajan nähtävissä keittiön seinällä. Oikeasti löysin tuon reseptin isäni keittiön kaapin oven sisäpuolelta, minne siskoni oli sen isääni varten kiinnittänyt. Minä tosiaan taidan olla ainut, joka sen pannarireseptin sieltä olen ottanut käyttöön. Asukastaulusta ja reseptistäkin voit lukea lisää täältä. 

Keittiön vitriini on syntynyt niin, että otin vanhan ikkunan pokan ja vein sen paikalliselle keittiökalustevalmistajalle. Näin sain vitriinin, missä on mukavasti ripaus vanhaa tyyliä.




Pieneen vanhaan tulppaanikoristeiseen maitokannuun sujahti nippu tulppaaneita. 




Vanhan puuhellan isoimmalla levyllä on iso teepannu. Parhaat päivänsä nähnyt pannu on oikeasti poikkeuksellisen suuri, kun nostaa pannun kahvan ylös, niin pannu on 35 cm korkea. Jättipannussa ei voi enää juomavettä lämmittää, mutta pidän täysinäistä vesipannua hellan levyn päällä, jotta vanhat levyt johtaisivat energiaa pannuun ja säilyisivät lämmitettäessä varmemmin ehjinä.




Ikkunoihin minulla on jo täysin uudet verhosuunnitelmat, mutta kerron niistä kunhan ehdin ottaa ompelukoneen esille ja käymään vielä kangaskaupassa. Mikäli katsot tarkkaan, niin keittiön pöydälläkin voi nähdä kevään merkkejä. Ikkunalla nimittäin on hautomakone. Odotamme pieniä untuvikkoja pääsiäiseksi. Elämme jänniä aikoja, kun tarkkailemme onko koneen sisällä oikea lämpötila ja kosteustasapaino ja myöhemmin läpivalaisemme munia tarkistaaksemme mitkä munista ovat lähteneet kehittymään. Erityisesti lapsille tämä on todella jännittävää, mutta onhan tämä aikuisillekin hurjan hauskaa odotuksen aikaa.



Juttua muista huoneista ja olohuoneen suuresta muutoksesta tulossa pian.

Postaukset blogitapaamisesta löysin Lumikallion,  Kolmen tähden koti ja Elämää keltaisessa talossa -blogeista. Kiitos Outi, Marika ja Salla!


Nähdään pian,
Tiina

Haaveissa puiset keittiön työtasot? Lue vinkit ja ohjeet.

Haaveissa puiset keittiön työtasot? Lue vinkit ja ohjeet.

Puutasojen sävyä voi muuttaa sen hetkisen trendin mukaan. Erityisesti 4cm paksuiset puiset työtasot kestävät useita hiontoja ja värin vaihdoksia kevyesti.

Tämä postaus on tehty kaikille niille, joilla keittiöremontti tai keittiön uudet tuulet ovat ajankohtaisia ja haaveilet puisista työtasoista. Ensinnäkin niiden kanssa eläminen ei ole ollenkaan vaikeaa ja lämpimästi suosittelen niitä. Puiset työtasot tuovat keittiöön aivan omanlaisensa tunnelman ja lämmön. 

Puiset työtasot mahdollisimman halvalla 

Aloitan juttuni jälleen siitä miten tämäkin asia tehdään mahdollisimman pienellä budjetilla. Yleensä koivuiset työtasot ovat halvimpia, joten olen aina ostanut koivua. Kertaakaan minulla tosin ei ole koivun värisiä työtasoja ollut, vaan olen halunnut sävyksi jotain muuta kuin vaaleaa koivua. Työtasojen paksuudesta en ole koskaan tinkinyt, vaan olen aina ottanut ns erikoispaksua puista työtasoa, mikä on noin 4cm paksua. Nimenomaan tämä erikoispaksu työtaso on todella kallista joissain paikoissa ja hintavertailu kannattaa. Olen ostanut Ikean tasoja, sekä hankkinut puutasoa paikallisen kalustevalmistajan kautta tasoa suhteellisen edukkaasti. Kannattaa vain kiinnittää huomiota siihen, että ostaa oikeaa massiivipuutasoa, eikä lastulevyä, mikä on pinnoitettu massiivipuulla. Monet keittiömyymälät antavat erikoispaksulle puutasolle tajunnanräjäyttävän korkean hintalapun. Itse en ole huomannut puutasoissa hirveän suuria laatueroja, joten uskaltaisin etsiä halvinta.

Osmo Colorin TopOil on vertaansa vailla.

Työtasojen käsittely 

Mikäli puutason väri miellyttää sinua, niin Osmo Colorin TopOil riittää. Mikäli taas haluat vaihtaa sävyä, niin käsittele pinnat ensi molemmin puolin Osmo Colorin läpikuultavalla puuvahalla, niin monta kertaa, kunnes olet saavuttanut toivomasi sävyn. TopOilia myydään nykyisin myös valmiiksi sävytettynä ja jos valmiista sävyistä löytyy sopiva, niin pärjää yhdellä aineella. Täysin vaaleasta koivusta mustanruskeaan eebenpuun sävyyn vaati neljä käsittely kertaa, mutta vaaleammat sävyt tulevat vähemmällä työllä. Pinnat kannattaa kevyesti hioa puun syiden mukaisesti ennen puuvahan käyttöä, myös kevyet välihionnat voi tehdä. Levitys hoituu helposti vanhojen vaatteiden palasilla eli räsyillä mitä suosittelen käytettäväksi, sillä näihin aineihin sotketut pensselit tai muut levittimet on tuhottava itsestäsyttymisvaaran vuoksi käytön jälkeen. Puuvahan kanssa esim vanhoista sukista irtoaa joskus nukkaa, joten kannattaa ottaa nukkaamatonta räsyä. Itse puuvahan levitys on helppoa ja levitys tehdään puun syiden mukaisesti, päädyt imevät yleensä aika reilusti vahaa itseensä, joten ole huolellinen niiden kanssa. Kaikki levitykseen käytetyt välineet ovat itsestään syttyviä, eli niitä ei voi jättää roskiin. Suomessa on valitettavasti palanut taloja, kun itsestään syttyviä rättejä on jätetty huolimattomasti, eikä riskejä ole huomioitu. Olenkin aina polttanut käytetyt rätit heti, jotta ne eivät aiheuta myöhemmin vaaratilanteita.

Puiset tasot voivat jatkua  reunustaessaan myös tasoeroja. 

Käsiteltäessä vaalesta täysin tummaksi pitää vain muistaa, että näin ollen pienetkin kulumat tulevat helposti esiin vaaleina naarmuina tai kulumapaikkoina. Meillä nykyinen työstaso on juurikin tumma, missä kaikki naarmut tulevat vaaleina esille, tosin se ei haittaa,  vaan pidän patinoituneesta tyylistä. Pidän tummasta tasosta ja valitsin sen sävyn vaalean sijaan, sillä pikkulapsiperheessä pelkäsin sotkujen kuitenkin jossain vaiheessa imeytyvän puutasoon. Tummasta tasosta takaisin koivun sävyyn ja siitä taas johonkin muuhun sävyyn on kaikki vielä mahdollista hiomalla ja käsittelemällä, sillä 4cm paksuisesta tasossa riittää puupintaa työstettäväksi. 

Puutasojen asianmukainen hoito on tärkeää! Tässä työtasot on jätetty hoitamatta noin kolmeksi vuodeksi ja tasojen kuivuus näkyy jopa näin kuvien välityksellä, Tasojen takareunat eivät ole joutuneet rasitukselle alttiiksi ja siellä pintojen kiilto on säilynyt. Puutasot kuitenkin kestivät tämänkin kaltoin kohtelun.

Helpot puiset työtasot 

Olen aina kokenut puiset työtasot helppoina, sillä niiden päälle voi laskea myös kuumaa. Kattilat ja uunivuoat voi huoletta laskea puun päälle ilman erityisiä tason suojauksia. Puisten tasojen kanssa pitää vain muistaa öljyäminen kerran vuodessa ja silikonisaumat on syytä pitää kunnossa. Öljyäminen yleensä hoituu vaivatta TopOililla ja kun illalla öljyää, niin aamulla voi jo nostella kahvinkeitintä takaisin tason päälle. Lisäksi mikäli puutasoon tulee suojauksesta huolimatta naarmuja tai laikkuja tai mitä tahansa, niin siitä selviää aina hiomalla. Vuositasolla olen käyttänyt puutasojen hoitoon noin 20 minuuttia, joten puulevyjen hoitoon kulutetun ajan korostaminen on aika tarpeetonta. Olen myös nähnyt juttua siitä, ettei vesipistettä tai keittotasoa ei kannattaisi asentaa puutasoon, mutta en ole samaa mieltä, oikein hoidettu puutaso kyllä kestää, kun huolehtii silikonien vaihdoista tarpeen mukaan.




Miksi minä sitten mainostan Osmo Colorin tuotteita, vaikka en tee minkäänlaista yhteistyötä heidän kanssaan? Yksinkertaisesti siksi, että en ole vielä keittiön puisten työtasojen käsittelyssä ja hoidossa kohdannut näiden aineiden voittanutta tuotetta. Puisten työtasojen hoidossa TopOil on ihan voittamaton valinta.

Mukavaa loppuviikkoa!
Terkuin,
Tiina


Lastenhuoneen edullisia tapettivinkkejä.

Lastenhuoneen edullisia tapettivinkkejä.


Onko joku muukin huomannut, että tapettien hinnat ovat yllättävän korkeita? Lähdin tutkimaan mikä olisi sellainen matalan budjetin tapetti lastenhuoneen seinälle. Suhtaudun nimittäin hieman kriittisesti kalliin tapetin asentamiseen lastenhuoneen seinälle, sillä lastenhuoneen tapetit eivät välttämättä ole kovin pitkäikäisiä. Meillä halutaan käyttää paperitapetteja, tosin useimmat tapetit ovet hieman pinnoitettuja vaikka paperitapetteja ovatkin ja näin ollen tapetti kestää kuitenkin hieman pyyhkimistä ja puhdistusta, mikä on lastenhuoneessa tärkeää.  Löysinkin teille mielenkiintoisen tapettikansion esiteltäväksi, mikä täyttää meidän perheen ja varmasti monien muidenkin perheiden toiveet.


Tämän nappasin matkaani : Sanduddin Kids@ Home -tapettikirja, mikä näytti jo siltä, että moni on käyttänyt tätä kirjaa kotonaan ja tutkinut sitä lasten kanssa. Kirjojen rispaantuneet reunat taitavat merkitä vain kansion suosion määrää.


Kirja oli oikeasti täynnä sekä tytöille, että pojille sopivia tapettimalleja.


Supersankari -tapetti herätti neljävuotiaan pojan ihastuksen, mutta onneksi kirjan kuvassa oli isompi lapsi kuvattuna tapetin kanssa, joten saatoin todeta vain, että se on isommille pojille tarkoitettu tapetti. Viime kesänä kävin tutustumassa Sofian ja Kimmon kotiin ja heillä tämä tapetti sopi moderniin ja skandinaaviseen pelkistettyyn lastenhuoneen tyyliin loistavasti. Minä taas toivon lattiaan, puuoviin ja puisiin huonekaluihin värejä, joten tämä väri-iloittelutapetti voisi olla liikaa.


Kirjan lukuisten mallien löytyi myös tämä mielenkiintoinen vaihtoehto, mistä pidin kovasti. Limittäin olevia vanhantyylisiä piirrettyjä taloja jaksaisi ehkä katsoa kauemminkin.



Kirjassa oli myös muutama tapettimalli, missä pieniä poikia kiehtovat ajotiet risteilivät sinne tänne. Osa tapettimalleista oli sidottu johonkin tiettyyn hahmoon ja sen hahmon maailmaan, mutta onneksi löytyi myös paljon malleja, mitkä eivät olleet ainakaan vahvasti sidoksissa mihinkään hahmoon.




Toiminnalliset tapetit ovat myös mielenkiintoisia vaihtoehtoja. Olen nähnyt sekä väritettäviä, että näitä mihin lapsi voi luvan kanssa taiteilla. En vain ole ihan päättänyt pidänkö näistä vai en.  Toiset lapset ovat kovinkin tuotteliaita taideteoksissaan tietyssä iässä ja meidän tapetti olisi varmasti pikapikaa täynnä kaksivuotiaan taidetta. Lisäksi on ehkä selkeämpää lapsellekin, että tapetteihin ei piirretä tai väritetä ikinä, koskaan, eikä milloinkaan.



Tässä minun ehdoton suosikkini, mistä lapseni totesi, että eihän tätä ole edes väritetty. Hänelle värien puuttuminen oli selkeä ongelma, kun taas itse olin tästä tapetista ihan fiiliksissä. Minulle tuli vain vahvasti mielleyhtymiä omasta lapsuudestani, missä Aku Ankan -taskukirjoissa joka toinen aukeama oli mustavalkoinen. Tämä retro tuulahdus on varmasti monelle muullekin vanhemmalle ehdoton plussa. Toki minua miellytti myös neutraalit sävyt: musta ja paperi, mitkä olisi helppo yhdistellä muihin väreihin.


Tässä oli vielä toinen vaihtoehto, missä oli myös värit, mutta kivasti vintage-hengessä. Ainut puute näissä ihanissa Mikki Hiiri -aiheisissa tapeteissa oli, että tekstitykset olivat englanniksi. Suomen kieli olisi ollut ehdoton plussa näissäkin.

Tästä kansiosta löytyi huonosti tietoa Sanduddin omilta sivuilta, mutta näitä tapettimalleja myy esim. Isompien Prismojen rautaosastot, Kärkkäinen ja uskon näiden olevan tilattavissa kaikkiin Sanduddin malleja muutoinkin myyviin rautakauppoihin, mitä löytyy Suomesta runsaasti. Hinnat näissä pyörivät siinä 35e /rulla tuntumassa, mikä tarkoittaa sitä, että mallisto on todella edullinen. Tapetti pitää paperitapettina asentaa perinteiseen tapaan, eli vetyttää ensin, ja näin ollen liisteri laitetaan perinteiseen tapaan tapettiin, eikä suoraan seinään.

Täällä on paljon pohdittu lastenhuoneen kalusteita ja materiaaleja viime aikoina. Koitamme saada pikku hiljaa kasattua ajatuksia ja toiveita lopputuloksen suhteen. Tila odottaa lopullista purkuvaihettaan ja huhtikuun lopussa pitää ainakin pintamateriaalit selvillä. Tässä vaiheessa on jo selvää, että lastenhuoneen eristeisiin käytetään Huntonin hydroskooppisia eristeitä, sekä puhallettuna, että levyvillana ja on oikeasti mahtavaa, että Suomeen tulee näitä uusia oikeasti hyviä ja hengittäviä eristevaihtoehtoehtoja.

Keväänodotteluterveisin,
Tiina

Vinkkejä vanhan hirsiseinän käsittelyyn.

Vinkkejä vanhan hirsiseinän käsittelyyn.

Tässä kuvassa hirret on maalattu itse tehdyllä munatemperalla.


Tämä kysymys hirsipintojen käsittelystä nousee usein esille keskusteluissa, sillä edelleen ihmisiä tuntuu kiinnostavan vanhojen hirsitalojen seinien ottaminen hirsipinnalle.
Laitanpa omankin lusikkani tähän soppaan sillä olen ottanut viimeisen kahdeksan vuoden aikana useaan otteeseen hirsiseiniä esille ja tutkinut erilaisia tapoja käsitellä niitä. Jo tässä vaiheessa haluan nostaa esille, että näillä tavoilla ei ole mitään tekemistä perinnerakentamisen kanssa. Perinnerakentajia tuntuu suuresti ärsyttävän hirsiseinien esille ottaminen ja varsinkin niiden käsittely ja eräät yksilöt saavat ahdistusoireita, jopa muidenkin ihmisten omistuksessa olevien hirsiseinien käsittelystä. Perinnerakentaja haluaa säilyttää hirren päällä olevat kerrokset, jotta ne säilyvät seinän rakenteissa tärkeänä informaationa talon historiasta, mikä on arvostettava tavoite. Mikäli sinä tästä huolimatta haluat ottaa ne hirsiseinät esille ja vieläpä käsitellä ne, niin luehan eteenpäin, voit saada hyviä vinkkejä.

Tee itse tarkka valutyö perheenjäsenten käsistä.

Tee itse tarkka valutyö perheenjäsenten käsistä.



Meille valmistui mukavan kokeilun tuloksena tämä valutyö, missä on meidän perheen äidin, isän ja kahden pojan kädet kopioituna uskomattoman tarkasti. Työ odottaa vielä pääsyä seinälle, mutta haluan esitellä sen teille ensimmäisen kerran jo nyt ja kertoa miten tämä valmistui ja miten sinä voit tehdä itse samantyylisen työn.


Suomi 100-vuotta - made in Thailand

Suomi 100-vuotta - made in Thailand


Arabia toi markkinoille aivan todella ihastuttavan mukisarjan Suomen pyöreiden vuosien kunniaksi. Loistava idea, mutta toteutus ontuu. Arabian Suomi 100 -vuotta mukien valmistus tapahtuu Thaimaassa. Vain suunnittelu, tuotekehitys ja markkinointi tapahtuvat Suomessa. On ikävää, että jopa Suomi 100-vuotta tuotteiden kohdalla Arabia haluaa toimia näin ja ostajat harvemmin ovat edes tietoisia tästä epäkohdasta.

Sokerimaalaus sopii kaiken ikäisille.

Sokerimaalaus sopii kaiken ikäisille.



Sokerimaalaus ihastuttaa lapsia kuin aikuisiakin melkein takuuvarmasti. Tekniikka on löytöretki väreihin. Sula sokeri kuljettaa sävyjä ja saa ne polveilemaan, sekoittumaan ja mutkittelemaan keskenään.

Tee se itse -amppeli tekemispaketista

Tee se itse -amppeli tekemispaketista


Oletko sinä tehnyt itse amppelia? Minä olen joskus testannut, eikä lopputulos ollut tyydyttävä, mutta nyt onnistuin mielestäni erinomaisesti. Tähän amppeliin ja sen mittasuhteisiin erittäin tyytyväinen ja saatan askarrella näitä vielä lisää. Katsopa eteenpäin, että miten onnistuin amppelissa niin helposti ja varmasti.

Pieniä mielenkiintoisia yksityiskohtia talon historiasta.

Pieniä mielenkiintoisia yksityiskohtia talon historiasta.


Tiedämme talomme historiasta jotain. Tiedämme, että tässä on toiminut pieni limsatehdas ja sitä ennen leipomo. Suurin osa historiasta on kuitenkin hämärän peitossa. Pihapiirimme kertoo kuitenkin monessa kohtaa omaa tarinaansa ja antaa meille erilaisia vuosilukuja. Maakellarista löytyy vuosiluku 1931, koska vuosiluku löytyy valusta niin puhutaan kellarin valmistumisvuodesta.

Oikeasti suomalaisia tuotteita kotiin ja lahjaksi?

Oikeasti suomalaisia tuotteita kotiin ja lahjaksi?


Törmään nykyisin usein siihen, että suomalaiset tuotteet eivät olekaan oikeasti Suomessa tehtyjä. Viimeksi harmittelin Arabian mukeja, mitkä eivät ole enää suomalaisia ja ajattelin, että ostankin sitten Marimekon mukeja, kunnes kurkkasin pohjaan ja sielläkin luki: "Made In Thailand". Jopa osa Suomi 100-vuotta -tuotteista on oikeasti tehty muualla kuin Suomessa. Kokonaan suomalaisten tuotteiden hankkiminen on välillä haastavaa, eikä oletukset perinteisten suomalaisten yritysten tuotteita läheskään aina tehdä enää Suomessa. On hyvä tietää kauppoja, mistä todella voi ostaa Suomessa tehtyjä tuotteita ja vielä jopa kuulla tarinoita tuotteiden takaa.  Yksi ihanimmista Seinäjoella olevista kaupoista onkin Rustoopuori, mistä voi hankkia Suomessa kokonaan tehtyjä laadukkaita tuotteita. Taito Etelä-Pohjanmaa ja Farmari 2017, kutsuivat bloggaajia kylään tuohon ihanuuksien taloon ja tässä illan kohokohtia.

Keskikerroksen myymälässä pääsin hypistelemään näitä Myssyfarmin myssyjä. Aivan ihana Rauhansuun maatilan idea Pöytyällä, missä lapsuuden kotiseutuni mummot kutovat näitä myssyjä. Sen lisäksi, että osa näistä kutovista mummoista on lapsuudestani tuttuja hahmoja, niin langat näihin tulevat Rintalan Luomutilalta, missä entinen työkaverini Anne kasvattaa lampaita suurella sydämellä. Annen kanssa olimme opettajakollegoita kauan kauan sitten, ennen kuin lampaiden kasvatus vei tämän mukavan naisen kokonaan mukanaan. Lisäksi Myssyfarmi toimii maatilalla, mikä on osa lapsuuden maisemiani Piimätien varrella. Olenkin seurannut Myssyfarmin upeaa kehitystä mielenkiinnolla sivusta jo jonkin aikaa ja monestakin syystä. Käyhän sinäkin kurkistamassa Myssyfarmin omilla sivuilla mistä ainutlaatuisesta jutusta onkaan oikeastaan kysymys ja tsekkaa hieno yrityksestä kertova video samalla. Hienoa ajan hermoilla olevaa yrittäjyyttä!

Blogi sai uuden ilmeen Calligrafin käsissä!

Blogi sai uuden ilmeen Calligrafin käsissä!



Blogi sai vihdoin arvoisensa logon ja samalla uuden ilmeen. Tässä matkan varrella on ollut erilaisia itse tehtyjä logovirityksiä, mistä yksikään ei ole ollut täydellinen. Viimeisin kukkakuvio oli kyllä mieleinen, mutta ei kertonut juurikaan blogistani mitään. Olen aina halunnut logoon raksalla tuttuja työkaluja ja koittanut jotain piirrettyä vasaraa sovittaakin logooni, mutta en ole koskaan siinä onnistunut. Tervetuloa kurkkaamaan mistä ja millainen blogini uusi logo on!