Mitä meillä tapahtui remonttivuonna 2017?


Aika tehdä lyhyt katsaus siihen, miten meidän remontti edistyi vuonna 2017. Vuosi meni lastenhuoneen remontin parissa ja tutustuttiin siinä ohessa joihinkin meille uusiin hienoihin materiaaleihin ja työtapoihin, mitä blogissani on käsitelty pitkin vuotta.


Remontti alkaa meillä aina vanhojen materiaalien poistamisella ja näin päästään tsekkaamaan myös rakenteiden terveys ja niiden tila. Vuosien saatossa hirsirakenteiden painuessa on ihan paikallaan tsekata rakenteet ihan maahan asti ( ainakin näin sadan vuoden välein). Siltikään rakenteiden ollessa  kunnossa ei tarvitse automaattisesti kaikkea vaihtaa, terveet rakenteet saavat jatkaa edelleen elämäänsä samoissa tehtävissä.


Hirsirakenteisen rossipohjaisen ja vinokattoisen talon elinkaari voi olla oikein hoidettuna hyvinkin pitkä. Tämäkin talo on aikojen saatossa nähnyt jo paljon erilaisia muodin oikkuja talon sisäpintojen suhteen. Aiemmin hirret pyrittiin mahdollisuuksien mukaan sisätiloissa peittämään, ja ne nähtiin köyhyyden merkkinä jos ei ollut varaa peittää hirsipintoja. Tällä hetkellä on muodikasta jättää hirsipintoja esille ja ehkä jossain vaiheessa tämäkin kattohirsi nähdään taas peitettynä. Tässä huoneessa hirsiseinät peitettiin ulkoseinien osalta paksuilla huokolevyillä ja katon osalta hirret saivat jäädä näkyviin. 


Katto maalattiin suosikkimaalillani, eli Colorian Greenlinellä, mistä löytyy myös tuo pohja - ja kattomaali. Maalasin nuo edeltävässä kuvassa olevat katon hirsien väliset lankut ja siihen kului kyllä aikaa ja hermoja, sekä erilaisia pensseleitä ja teippiä parrujen suojaamiseen. Maali on itsessään hyvin miellyttävä, sillä se on öljypohjainen, mutta kuitenkin vesiohenteinen ja melkein täysin tuoksuton.


Vanhat hirret oli aikoinaan maalattu, ja hioin suurimmat maalit pois ja maalasin itse sekoittamallani munatemperalla hirsien päälle. Mikäli sinua kiinnostaa itse tehty munamaali, niin katsopa aiemmasta postauksesta siihen ohjetta TÄÄLTÄ.


Nelivuotiaan taidonnäyte siitä miten eristepaaleja sai liikutettua ulkokatoksesta sisätiloihin. Pulkka oli napattu avuksi ja niin se pulkka kulkee täällä Etelä-Pohjanmaalla kirjaimellisesti kesät ja talvet. Hunton eristeenä ihastutti meitä myrkyttömyydellään ja puhtaudellaan, pääset TÄSTÄ tutustumaan lisää tuohon meillä käytettyyn Huntonin levyeristeeseen.


Sitten lattian kohdalla, kun budjetti alkoi jo paukkua, niin tormäsimme jenkkien sivuilla OSB-lattioihin ja sitä ideaa piti ehdottomasti testata. Lankkulattia oli haaveeni, mutta tällä kertaa piti oikoa, jotta saatiin budjetti kuntoon edullisella ratkaisulla. Olihan ja on edelleen mahdollista latoa levyjen päälle laminaatit jos lopputulos olisi ollut huono. OSB-levyt ja puun tuntu jalan alla oli kuitenkin juuri niin kiva, kuin olimme alunperin toivoneet. Levyjä hankkiessa pitää varmistua siitä, että levyt on varmasti valmistettu sisätiloihin, sillä ulkotiloihin sopivissa on muun muassa homemyrkkyjä, joiden kanssa ei halua elää samoissa tiloissa. Lattiasta ja sen teosta voit lukea enemmän TÄÄLTÄ!


Nää on näitä tilanteita jolloin pinkopahvituksen eläminen todella tuli esiin, kun maalasin sen. Tästä kuvasta voi jokainen pohtia, että miten haastavaa on pinkopahvin ( ja myös vettyvien paperitapettien) asentaminen on, kun asennettava materiaali elää näin paljon. Maalaaminen sinänsä oli helppoa, se alusta siellä alkaa elämään heti kostuttuaan, mutta ei silti estä tai juurikaan hankaloita seinän telaamista. Joskus perinteisten tekniikoiden kokeilu ja testaaminen voi olla todella haastavaa, vaikka noin ylipäänsä vanhan kansan rakennustavat ovat niitä yksinkertaisia ja selkeitä, joita jokaisen Maija ja Matti Meikäläisen on mahdollista toteuttaa.


Tähän lopulta päädyttiin. Lastenhuoneen kolme seinää ovat hyvin valoisia, kun taas toisella seinustalla on pinkopahvia sekä tapetoituna, että maalattuna hyvin voimakkain ja tummin sävyin. Näihin sänkyihin liittyy ihan oma tarinansa, mutta kerron niistä lisää toisella kertaa.

Mukavaa kevään odotusta,
Tiina




Facebook-sivuni löytyy täältä, joten käyhän tykkäilemässä jos sinuakin kiinnostaa vanhan talon kunnostaminen!





Lastenhuone ennen ja nyt!


Tervetuloa katsomaan, mistä lähtökohdista lastenhuoneesta muokkautui remontin myötä tämän näköinen. Lastenhuone kaipasi alunperinkin päivitystä ja tässä postauksessa näet ennen ja jälkeen kuvien myötä tilan suuren muutoksen. 


Tältä tila näytti vielä vuosi sitten. Tiesin jo tuolloin, että mitä paskempi lähtökohta, niin sitä tyydyttävämpää muutoskuvien katselu tulee olemaan. Kellastunut mäntykatto ja aikansa elänyt muovimatto olivat saaneet aikaan ilonpilkahduksia aikoinaan, mutta nyt ne aiheuttivat riemunkiljahduksia lähtemällä kodistamme. 


Tältä sama nurkkaus näyttää nyt. Seinät otettiin hirrelle ja ulkoseinä sai peitokseen paksua huokolevyä ja lattialevyksi valikoitui OSB -levy, mikä sävytettiin sinivihreäksi. 

Lattiaprojektista pääset lukemaan enemmän klikkaamalla TÄSTÄ. OSB oli pieni hyppy tuntemattomaan, enkä vieläkään ole täysin varma onko lattiamateriaali mielestäni riittävän myrkytön meille vai ei. Materiaali on sisätiloihin tarkoitettua rakennuslevyä, mikä on tärkeää varmistaa levyjä hankittaessa, sillä ulkoilmaan tarkoitetut OSB rakennuslevyt sisältävät homemyrkkyjä, mitkä ovat todellakin haitallisia ihmiselle. 
Muutoin materiaalivalintamme olivat pohdittu erityisen turvallisiksi sisäilman kannalta: Huntonia eristeeksi, huokolevyä seiniin, ilmansulut paperoimalla ja Colorian Greenlineä tai itsesekoiteltua munatemperaa maalina. Toki kaikki valintamme tukevat paljon myös kotimme terveyttä ja pitkää ikää. 


Vastakkainen nurkkaus oli aiemmin epämääräinen lelujen säilytyspaikka, mikä oli odotellut jo jonkin aikaa remontin alkamista. Lastulevyseinän sisällekin oli jo ehditty kurkata.


Vuodessa sama nurkkaus sai aivan erilaisen ilmeen ja lelutkin löysivät omat paikkansa. Huoneen remontin ideoinnissa oli suurena apuna idearikas suunnittelutoimisto InHouse Design Oy, minkä ideoita oli mukava toteuttaa.  Esimerkiksi ruohoseinä, pyörän renkaasta tehty yövalo ja maapallovalaisimet olivat kaikki idearikkaasta lastenhuonesuunnitelmasta poimittuja ideoita. Vuosi on kuitenkin niin pitkä aika remontin toteutuksessa, että osassa jutuista harhauduttiin ihan sivupoluille suunnittelutoimiston ideoista.


Yhdellä seinällä oli pitkö rivistö lastulevykaapistoja, mitkä olivat jo huippuvuotensa palvelleet ja saivat lähteä.


Samasta nurkkauksesta muokkautui toisen lapsen sängyn paikka. Keskeltä seinää tuli lastulevyjen alta esiin oviaukko, mihin asennettiin levyn päälle ruohomattoa, sekä oma paikka lelupussille. Ruohomatto on Ikean halpaa pitkänukkaista ruohonvihreää Hampen -mattoa, minkä pienimmän maton leveys oli täydellinen tuohon oviaukkoon. Lasten sänkyihin tulivat telttakatokset, mitkä helpottivat huomattavasti lasten nukkumapaikan siirtymistä äidin ja isän makkarista omaan huoneeseen. Sufflet vuodekatokset tekevät todella suojaisen pesän pienelle nukkujalle. Vuodekatoksen vihreä sävy ei tosin miellyttänyt minua, eikä se sopinut kauniisti ruohomaton kaveriksi, mutta ainut vaihtoehto olisi ollut vaaleanpunainen, joten vihreän sävyt saavat nyt riidellä rauhassa, ellen innostu päällystämään sitä vuodekatosta.



Ihanaa uutta vuotta sinulle ja perheellesi! Toivottaa Siskonpaneelisoppaa-blogi!

Seuraatko Siskonpaneelisoppaa -blogia jo facessa? Löydät sivun täältä ja mukavaa jos haluat liittyä mukaan seuraajaksi.

Lämpimin terveisin,
Tiina

Koti valmistautuu jouluun ja emännänkaapin maalausta.


Meille muutti syksyllä isäni Tyyne -tädin aikoinaan omistama keittiön kaappi. Tämä emännänkaappi oli ollut minulla jo vuosia työn alla. Vihdoin se pääsi taas oikeaan käyttöön keittiön kaapiksi ja todisti jälleen vanhojen puisten kaappien pitkäikäisyyden.


Alunperin kaapin väri oli kovin perinteinen: sinivihreällä pohjalla punaiset vetimet, mutta yhdistelmä oli minulle ehkä hieman liikaa. Väriksi valikoitui perinteinen vihreän sävy ja punainen sävy tuli pelkästään jouluisilla punaisilla somisteilla. Hioin pinnan rikki ja maalasin ensin pohjamaalilla ja sitten sävytetyllä Akvafloorilla, mikä on oikeasti lattiamaali, mutta pidän siitä myös kalustemaalina.


Maalina toimi se minun ykkössuosikkiyhdistelmäni huonekalujen maalaukseen, ensin pohjalle Colorian Exo tartuntapohjamaaliksi  ja sitten puolikiiltävä Colorian Akvafloor pinnalle. Tästä yhdistelmästä tykkään, sillä se jättää vanhoihin huonekaluihin tyypillisen puolikiiltävän pinnan ja tekee kovan ja kestävän pinnan, jotta ei varmasti tarvitse heti olla paikkamaalailemassa. Colorian maaleihin käy upeasti kaikkien valmistajien sävyt, joten rajattomista vaihtoehdoista tähän valittiin Uulan sisävärikartasta Niitty-sävy.


Erilaiset tontut valtaa kodin joulun alla ja tässä on Fimosta muotoilemiani tonttuja parin vuoden takaa. Jos innostut itsekin muovailemaan tonttuja, niin tekemäni ohjeen näihin löydät TÄÄLTÄ.


Hyllyn päältä löytyy myös tonttuovi ja pienen pieni postilaatikko, jotta viestien välittäminen tonttujen ja lasten välillä olisi helppoa.


Pienet mökit ovat joulukalenterinluukkuja ja joka päivä lapset saavat avata yhden mökin pohjassa olevan numeron perusteella. Tämä joulukalenteri oli löytö IKEAsta ja kiireisen kotiäidin korvike itse tehdylle joulukalenterille. Punalakkiset pehmeät tontut tarttuivat matkaan Tuurista.


Hyvää ja rauhallista joulunodotusta jokaiselle!

Rakkaudella,
Tiina

Lastenhuoneen remontin herkkupaloja.


Lastenhuoneen remontti on ihana, sillä siinä voi aina hieman irroitella ja toteuttaa sellaisiakin asioita, mitä et muuten toteuttaisi, kuten vaikkapa banaaninkeltaisen patterin. Patteri ja tapetti ovat ehkä itseäni eniten ihastuttavia herkkuja tässä tilassa. Tässä kuvassa patteri on juuri asennettu ja paikkamaalattavaa vielä riittää, mutta jo nyt se on ihan mieletön herkkupala! Patteri haettiin puolentoista sadan kilometrin päästä ja nostettiin neljän hengen voimalla autoon ja siitä eteenpäin patteria siirreltiin lähinnä trukin tai kurottajan piikeillä paikasta toiseen. Voi miten älyttömästi jännitin sitä, että jos patteri vuotaisikin heti, kun se lopulta saataisiin paikoilleen ja täyteen vettä, mutta loppupeleissä kaikki sujui todella hyvin ja se lämmittää hienosti lasten huonetta.


Huoneen suunnittelussa minulla oli upeana apuna iloiseksi sisustussuunnittelutoimistoksi itseään kutsuva InHouse Design  Ilmajoelta ja heiltä tuli ajatus muun muassa tähän makeaan lastenhuoneen tapettiin. Lapset ihastuivat tapettiin kerta heitolla ja eläimiä on tunnisteltu tapetista ahkerasti. Scionin tapetit ovat muutenkin melkoisia herkkuja, ja niitä voit tutkia enemmän TÄÄLLÄ! Tapetti oli todella helppo asentaa, kuten laadukkaat tapetit muutoinkin ovat helppoja iskeä seinään. Tämä tapetti kesti jopa pinkopahvin elämisen alustana, vaikka ei Non Wowen tapettina itse vetykään.


Lastenhuoneessa on musta tapetti, iloisen keltaisia yksityiskohtia, merenvihreä lattia ja suunnitteilla on ehkä vielä jotain ruohonvihreää. Lisäksi huoneessa on runsaasti valkoista, joten mitään "värioksennusta" ei tässä tavoitella, vaan kaunista harmoonista lopputulosta.


Nämä patterin muodot ihastuttivat suuresti ja se huokuu samaa vanhaa tunnelmaa, kuin vaikkapa pönttömuurit. Patteri maalattiin ensin Colorian Exolla ja sitten päälle Colorian Greenlinellä, mikä oli sävytetty banaaninkeltaiseksi. Kumpikin maali on jo monessa tilanteessa hyväksi testattu ja Greenline on ehdoton suosikkimaalini, mistä kirjoitinkin juuri jokin aika sitten TÄÄLLÄ!


Tältä patteri näytti sitä noutaessamme. Upeaan lopputulokseen pääsimme hiekkapuhalluksen ja maalauksen kautta. Kerron lisää lastenhuoneen valmistumisesta taas ihan pian. Ainakin se on jo varmaa, että jouluksi se valmistuu.

Hyvää syksyä ja ihan pian myös joulun odottelua!

Tiina



Valohimmelin ohje



Kellojen siirto, mikä ihana tekosyy ripustaa valoa iltojen pimeyteen. Postauksessa perehdytään valohimmelin valmistukseen ja annetaan vinkkejä omiin toteutuksiin. Mukavia himmelinsuunnitteluhetkiä.


Tässä postauksessa tehdään kuusikulmainen timanttihimmeli, minkä mitat löydät, kun luet eteenpäin. Mittasuhteita hieman muuttelemalla voit luoda hyvinkin erilaisia timantin mallisia kappaleita. Tämä timantin mallinen himmelikuutio on todella kookas, se on tehty 10 m pituisella valokaapelilla ja sen vieressä näet ison lasipullon antamassa mittasuhteita.


Tarvitset valohimmelin valmistukseen valosarjan, pieniä nippusiteitä, sekä akryyliputkia. Timanttihimmelin peruskuution käytetään kolmen pituisia putkia, tavalliseen peruskuutioon tarvitset vain yhden pituisia putkia. Voit valmistaa valohimmelin myös edullisista kellertävistä sähköjohtojen suojaputkista, mutta saat kauniimman käyttämällä kauniisti valoa läpäiseviä kirkkaita akryyliputkia, mitä saat ostettua esimerkiksi Etralta. Akryyliputket ovat kuitenkin mielestäni suhteellisen arvokkaita, mikä voi vähentää ostointoa niiden suhteen.


Käyttämäni akryyliputken sisähalkaisija oli 1 cm ja ulkohalkaisija 1, 2 cm. Putkien sahaamiseen tarvitaan pienihampainen saha ja annos kärsivällisyyttä. Itse pätkin putkista sopivan mittaisia Ryobin puukkosahalla ja lopputulos ei häikäissyt siisteydellään. Kuitenkin läpinäkyvät putket vain ohjaavat kaapelia, eikä lopputuloksessa yön pimeydessä näy epäsiistit sahausreunat. Valoletku oli halkaisijaltaan noin 4 mm ja siltikin kitka hidasti pujottelua jonkin verran, joten ihan todella tiukkaa mitoitusta ei kannata suunnitella putkien sisähalkaisijan ja valokaapelin/ -johdon halkaisijan välille. 



Valosarjasta ja sen hankinnasta kannattaa aloittaa, on paljon helpompaa hommata ensin sopiva valosarja ja sovittaa himmelin koko valosarjaan, kuin toisinpäin. Konstsmiden valikoimasta löytyi  syksyllä 2017 täydellinen valosarja tähän tarkoitukseen. Taipuisan kaapelin sisällä oleva valosarja oli sopivan ohut, jotta se mahtui sujuvasti akryyliputken sisälle, valokaapeli taipui hyvin himmelin käännöksissä, valoja oli mukavan tiheästi ja lisäksi kaapeli suojasi valosarjoja pujotteluvaiheessa. Valosarja toimi pattereilla ja siihen kuuluu ajastustoiminto, mikä helpottaa himmelin ajastamista, sijoittelua ja liikuttelua.


Tässä vielä oma piirustukseni valohimmelin valmistukseen 10 metrin valokaapelilla. Putkien päällä olevat numerot merkitsevät pujottelujärjestystä. Risteyskohdat sidotaan nippusiteillä ja kun tämä kuvio on valmis, niin kolme sakaraa sidotaan nippusitein toisiinsa sekä ylhäältä, että alhaalta. Omat putkien mitat kannattaa laskea valosarjan pituuden mukaan ja jokaiseen risteyskohtaan/ käännökseen pitää muistaa varata hieman tilaa. 

Kuvissa oleva valohimmeli on tehty kuvassa olevilla mitoilla, mutta lämpimästi suosittelen seuraavia mittoja, mitkä on ajateltu sopivan taloudellisesti 2 m pituisiin putkiin: 
  • 33,3 cm x6 kpl 
  • 50 cm x6 kpl 
  • 79 cm x6 kpl 

Tämän himmelin saat toteutettua viidellä 2 metrin putkella esimerkiksi seuraavalla "leikkaussuunnitelmalla":

79 + 79 +33 = 1,91 m
50+50+33+33+33 = 2 m
79+79+33= 1,91 m
79+79+33=1,91 m
50+50+50+50= 2m



Vaikka himmeli perinteisesti ajatellaan riippuvana elementtinä, niin himmelin peruskuutio voi toki olla myös koristeena vaikkapa talven tullen tyhjennetyllä terassipöydällä. Trendikkäät himmelikuutiot ovat kauniita, niin roikkuvina, kuin makoilevinakin kappaleina.

Blogini tapahtumia seuraat helposti myös blogini facebook-sivulla TÄÄLLÄ!

Syysterkuin,
Tiina


Pinkopahvitusta ensimmäisen ja viimeisen kerran.


Heti alkuun haluan kertoa, että pinkopahvin laittaminen ei ole helppoa, mukavaa tai nopeaa, joten niistä virheellisistä ajatuksista on syytä irrottautua. Kannattaa tosiaan miettiä haluaako tähän lähteä ja onko parisuhde niin hyvällä mallilla, että se tulee kestämään tämän.


Peruutetaan hieman taaksepäin ja pinkopahvin hankintaan. Paikallisessa rautakaupassa kerrottiin, ettei kukaan ole halunnut ostaa pinkopahvia 20 vuoteen, eikä myyjällä selkeästikään ollut suurempaa motivaatiota tilata yhtä rullaa pinkopahvia. Onneksi näin internetin kultakaudella rulla pinkopahvia tuli Domus Classicalta Matkahuoltoon parissa päivässä ja pääsin toteuttamaan tätä superhienoa (voi kunpa olisin tiennyt paremmin) kokeilua.

Pinkopahvi leikataan ensin määrämiittaansa ja sitten levitetään lattialle muovin päälle harmaampi puoli ylöspäin.


Sen jälkeen otat tapettiharjan, millä roiskit vettä tasaisesti ympäri pinkopahvia, pahviin ei saa tulla liian isoja roiskeita, mutta se pitää olla kasteltu pisaroilla kauttaaltaan. Siinä sitten pohditaan, että mikä on oikea määrä vesipisaroita.  Voit myös huvittaa itseäsi Kalevi Järvisen opeilla youtubessa tai tsekata internetin ihmemaasta lukuisan määrän erilaisia ohjeita aiheesta.


Kasteltu pahvi peitetään muovilla muhimaan ja odotellaan viisi tuntia. Seuraavaksi on vuorossa pinkopahvin kiinnitys. Hirteen pahvin voi naulata, mutta huokolevyyn se pitää liimata. Paavo pinkopahvin ohjeessa kerrotaan, että se pitää liimata liiman ja liisterin sekoituksella suhteessa 50/50. Ei pysynyt, joten seuraavana päivänä laitoimme pelkällä Eri Keeperillä, ja jo alkoi pysymään ja kiinnittymään. Myöhemmin löysin Domus Classican sivuilta vinkin, että liimaan voi sekoittaa 10% liisteriä joukkoon ja se kuulostaisi toimivalta suhteelta. Pinkopahvi liimataan ylhäältä, alhaalta ja reunoistaan karkeasti 20 cm leveydeltä. Pinkopahvi jätetään liimaamatta keskeltä alustaansa ja jätetään "uivaksi", pahvi liimataan toisen pahvin kanssa päällekkäin noin 20 cm, eikä siinä kohdassa ollenkaan huokolevyyn. Me liimasimme jokaisen pahvin alustaansa jokaisesta reunasta, sillä etenimme iltaisin lasten nukahdettua vain yhden vuodan per ilta/yö.

Tässä kohtaa unohdin kertoa, että ennen seinälle kiinnitystä huokolevyn liimauskohdat pitää liisteröidä vähintään kahdesti etukäteen, jotta huokolevyyn saadaan hyvä liimauspinta.


Meillä meni alkuun joka toinen pinkopahvivuota roskiin, aina jonkin virheen vuoksi, joten mistään idioottihelposta lajista ei ollut kyse. Seuraavien virheiden vuoksi meillä meni pinkopahvivuotien asennus pieleen: 
-pahvi jäi liian kuivaksi, eikä pingottunut kunnolla, 
-reunat eivät tahtoneet tarttua huokolevyyn, sillä huokolevy oli pohjustettu liisterillä vain kerran, 
-liisterin ja liiman sekoitus suhteessa 50/50 ei ollut riittävän vahvaa kiinnittämään pahvia.


Tässä maalatussa pohjassa näet, miten runsaasti pinkopahvi kohoaa alustastaan kostuessaan ja turvotessaan.  Tämä eläminen on pinkopahville ihan normaalia ja kuivuessaan se pingottuu taas täysin suoraksi. Tämän reaktion vuoksi en ainakaan itse tule tapetoimaan pinkopahvia enää ikinä, mutta maalaaminen on ihan kiva laji, joten maalaaminen ja sabluunalla kuvioiminen voi tulla joskus vielä kyseeseen, kunhan olen hieman toipunut tämän projektin aiheuttamasta verenpaineen noususta.



Tässä vilautus meidän lastenhuoneen tapetista, mikä on super ihana!!! Kerron tapetista lisää myöhemmin, mutta voit käydä tsekkaamassa lisää Scionin tapetteja TÄÄLLÄ.  Ainut ongelma oli tapetointi, sillä jos pinkopahvi turpoaa heti kostuessaan liisterin voimasta, niin tapetoinnista tulee aika erilainen tapahtuma verrattuna siihen, että tapetointipohja pysyy stabiilinä. Tapetoimme yhden vuodan ja odotimme seuraavaan päivään, että pinkopahvi pingottuu uudelleen. Meidän tapetti on Non Wowen -tapetti ja pinkopahvillehan tapetoidaan yleensä paperitapettia. Laadukas tapetti kestää kuitenkin pinkopahvin kostumisen ja taas pingottumisen uudelleen ja näin kävi tässäkin tapauksessa.

Vielä lopuksi haluan lämpimästi suositella huokolevyä jokaiseen huoneeseen, sillä se on melkein sama asia, kuin jos olisit asentanut akustiikkalevyt huoneeseen. Huokolevyn pinnoitusta pinkopahvilla tosin kehoitan miettimään vielä uudelleen.

Nähdään pian,
Tiina

Polkupyörän renkaasta yövalo.



Meillä lapset kaipaavat öisin yövaloa ja polkupyörän kumi sopii loistavasti teemaltaan pienten poikien huoneeseen. Siispä tuumasta toimeen ja askartelemaan.




Ensin kyselin polkupyörän kumia Seinäjoen Kierrätyskeskukselta, mutta halusin aikuisten pyörän kumia pienemmän renkaan lastenhuoneen seinälle yövaloksi, eikä sitä löytynyt Kierrätyskeskukselta, joten näin ollen päädyin ostamaan lasten polkupyörään sopivan 16 " polkupyörän kumin hintaan 5,99e. Kierrätys on todellakin ykkösasia ja aina kannattaa ensin selvittää, että onko jokin asia mahdollista hankkia käytettynä.




Polkupyörän kumin sisälle asennettiin lattaraudasta mankeloitu kehä, mutta renkaan voi halutessaan jäykistää muutoinkin tai sitten käyttää sellaisenaan. Valosarjan pohjassa oli teippi, millä valosarjan sai hyvin tarttumaan renkaan sisään lattaraudan pintaan. 




Valosarja ostettiin Biltemasta hintaan 24,90 e. Mukana tuli kaukosäätö ja lukematon määrä erilaisia valaistusvaihtoehtoja.




Pyöreä kehä valaisee hauskasti renkaan kokoisen alueen seinälle.




Valaistuksen värin voi valita tai antaa sen vaihtua pehmeästi väristä toiseen. Pienten poikien mielestä tämä oli ehdoton : "Wau!" Lisäksi yövalo luo turvallisuuden tunnetta öihin, kun yöllä herätessä vastassa ei olekaan täydellinen pimeys,

Lisää kuvamateriaalia lastenhuoneen valmistumisesta on tulossa. Tapetointi on työn alla ja siinä on koettu sen verran voimakkaita tunteita, että kerron siitä, kun vitutus ärtymys hieman laskee! 

Syysterkuin,
Tiina

Vanhan hirsitalon DIY-ideoita.


Tervetuloa kurkistamaan kanssani erääseen vanhaan hirsitaloon ja sen kekseliäisiin DIY-ideoihin. Tässä kuvassa näet keittiöhyllyn yläpuolelle ennakkoluulottomasti kiinnitetyt puukannet, mitkä näyttivät ensin ulkovessan reikien kansilta, mutta tarkempi tarkastelu osoitti niiden olevan tiinun kansia :-D.


Tämä tuoli on hauskasti katkaistu istuinosasta ja kiinnitetty seinälle hyllyksi. Pienillä kulmaraudoilla tuolin saa huomaamattomasti kiinnitettyä seinään tuolin istuinosan yläreunasta, näin ne jäävät näkymättömiin.


Ikkunoiden edessä roikkuivat vanhat kakkuvuuat, mistä oli askarreltu valaisimet. Tämä koti oli mukana Kurikan Asu&Elä- tapahtumassa ja näin ollen pääsin inspiroitumaan tästä kodista.


 Tämä oli kekseliäs ja voimakkaasti rajoja hakeva DIY-ideoita pursuva koti.


Makuuhuoneen vaatekaappi näytti vanhalta siskonpaneelien jämäpaloista rakennetulta kaapilta. Ihanan vanhan talon henkeä elävä erilainen kaappi.


Pisuaari toimi eteisen kukkapurkkina ja kaikenlaista muutakin mielenkiintoista näkyi seinällä käytöstä poistettuna rekvisiittana,


Vintille vievät rappuset oli numeroitu hauskasti.


Hyppäys omaan kotiin, missä liimailen vanhan emännänkaapin laatikoita tukeviksi. Silmä ei kestä tuota vihreän ja punaisen yhdistelmää, joten emännänkaapista tulee joko punainen tai vihreä. Hieman tekisi mieli sutia koko kaapista joulunpunainen, mutta uskallanko? Se jää nähtäväksi :-). Nähdään taas pian.

Tiina