"Puoli kiloa suklaata" -kakku


Onko teillä suosikkikakkua? Meillä yksi kakku on ylitse muiden, nimittäin tätä olen tarjoillut niin häissäni, kuin muinakin juhlahetkinä. Kakku on aika makea, joten siitä riittää syötävää useammallekin vieraalle. Lisäksi pidän siitä, ettei tähän tarvitse tehdä kakkupohjaa, mikä harvoin onnistuu omaan makuuni riittävän täydellisesti, mutakakkupohjan luonteeseen kuuluukin olla hieman lässähtänyt. Extrapisteitä kakku saa siitä, että sen voi valmistaa ja viimeistellä hyvin jo edellisenä päivänä tai sitä edellisenä. Kakun juoni piilee runsaassa suklaan käytössä, ja jos ei satu olemaan suklaalle allerginen, niin tähän kakkuun on helppo ihastua.

Pohja:
200g voita
200g suklaata
4kpl kananmunaa
2dl sokeria
2,5dl vehnäjauhoja
1tl leivinjauhetta

Hyydyke:
200g appelsiinin makuista tuorejuustoa
150g leivontavalkosuklaata
2dl sitruunan makuista maitorahkaa
4 liivatelehteä
0,5dl vettä
2dl kuohukermaa
2rkl sokeria

Kuorrute:
1,5dl kermaa
150g suklaata

Sulata kattilassa voi ja pilkottu suklaalevy. Vaahdota kananmunat ja sokeri ja sekoita joukkoon voisuklaaseos. Lisää vehnäjauhot, sekä leivinjauhe ja sekoita varovasti. Paista 200 asteessa noin 17-20 minuuttia.

Laita liivatteet kylmään veteen. Vatkaa kerma vaahdoksi ja mausta sokerilla. Paloittele valkosuklaa ja sulata se varovasti mikrossa miedolla lämmöllä lyhyitä aikoja välillä sekoittaen (kaikki valkosuklaalevyt eivät sula kauniisti mikrossa, valitse siis leivontavalkosuklaa ja minimoi ongelmat). Sekoita tuorejuusto sulan suklaan joukkoon vatkaimella.  Kuumenna 0,5 dl vettä ja sekoita liivatteet nesteeseen. Kaada hieman jäähtynyt neste täytteen joukkoon. Sekoita rahka ja kääntele kermavaahto  varovasti täytteen joukkoon. 

Kuumenna suklaa ja kerma ja kaada hieman jäähtynyt kuorrute vähintään neljä tuntia jääkaapissa seisseen hyvin hyytyneen kakun täytteen päälle. Koristele kakku vasta, kun kuorrute on kunnolla jähmettynyt jääkaapissa.



Leikittele mauilla

Tämän esimerkkitäytteen kanssa on helppo tehdä variaatioita oman maun mukaan. 
Bailey's -kakku: vaihda hyydykkeen vesi Bailey's -likööriksi ja rahka, sekä juusto maustamattomaksi.
Peruskakku: muunna rahka ja juusto maustamattomiksi ja anna suklaisten makujen olla puhtaasti päämakuja.





Koristelu on helppoa suklaakuorrutuksen päälle, voit koristella kakun todella miten vain. Suklaan päällä viihtyy niin sokerimassakoristeet kuin muutkin kakunkoristeet. Suklaapäällisen päälle voi huoletta sijoittaa melkein mitä tahansa syötävissä olevaa koristeeksi ja kirjoituksia voi tehdä helpolla joulupiparien koristelusta tutulla sokerikuorrutteella.

Keväisin terveisin,
Tiina



Paras perunasalaatti


Kuuluuko teilläkin perunasalaatti ruokapöytään, ainakin uutenavuotena ja vappuna? Perunasalaattireseptini on hioutunut aika täydelliseksi ainakin omasta mielestäni ja tässäpä teille sen ohje:

  • 2 kg kiinteitä perunoita
  • 2-3 vihreää omenaa
  • 4 maustekurkkua
  • 2 pientä punasipulia
  • 2 purkkia kermaviiliä
  • 2 dl majoneesia (pieni purkki Hjelmans majoneesia)
  • 2 rkl makeaa sinappia
  • 2 tl suolaa
  • 2 rkl sokeria
  • 1 tl mustapippuria
  • ruohosipulia koristeeksi


Pilko keitetyt yön yli jäähtyneet perunat, sekä omenat, maustekurkut ja sipulit, ja jätä palat hieman ronskimman kokoisiksi, kuin einesperunasaalaateissa tavallisesti on. Sekoita kastikeainekset ja kaada salaatin joukkoon. Anna salaatin maustua viileässä. Tästä reseptistä tulee oikein reilu annos perunasalaattia.


Tiedättekö ne kaupan perunasalaatit? Omin käsin tekemä perunasalaatti muistuttaa niitä hyvin etäisesti ja kokeiltuasi kerran itse tehtyä, niin tuskin vilkuilet enää sen jälkeen kauppojen kylmäaltaiden einesperunasalaattien perään.

Ylemmässä kuvassa muuten vilahtaa Lapuan Kankureiden Ruut-kuosi.


Kevättä odotellen,
Tiina

Kaatopaikkakuormasta kovalla kädellä muokattuna käyttökelpoiseksi huonekaluksi.


Tervetuloa taas lastenhuoneremontin keskelle. Oikeasti remontti on jo siinä pisteessä, että pojat nukkuvat jo huoneessaan, mutta pari listaa uupuu ja muutama huonekaluongelma pitää vielä ratkaista. Tänään esittelyssä lastenhuoneen lipasto, mikä oli jo parhaat päivänsä nähnyt rähjäinen käytöstä poistettu rumilus.


Tämä tässä on niin sanottu apteekkarinlipasto, minkä alkuperäinen versio oli niin törkyinen, etten tullut ottaneeksi edes sitä "ennen - kuvaa". Alunperin ei ollut edes varmuutta siitä tuleeko tästä enää käyttökuntoista lipastoa. Lipastosta piti purkaa takaseinä kokonaan pois, minkä lisäksi sivut ja kansi olivat turhan haperoa. Kuitenkin tämän kaatopaikkalaatuisen lipaston kaikki laatikot olivat tallella ja ne vielä toimivat moitteetta, kun lipasto oli saanut ensin oleentua huoneenlämmössä.


Vihreä krakeloitunut maali hiottiin suurimmaksi osaksi pois ja lipasto sai pintaansa Coloria Greenline -maalin, sävytettynä TV-1941 sävyllä. Kyseisestä maalista kerroin jo aiemmin syksyllä TÄÄLLÄ., maalatessani tätä lipastoa ja lyhyesti tiivistäen tuo Coloria Greenline on meidän perheen ykkösmaali, mitä on käytetty ja testattu jo vaikka mihin ja suosittelemme sitä myös lämpimästi muille. Laatikostojen etulevyt liimattiin uudelleen ja lipaston nupeiksi valikoitui vanhasta käytöstä poistetusta sähkötaulusta irrotetut posliininupit mutterein kiinnitettynä. On tosi hauskaa käyttää vanhoja tavaroita aivan uudella tavalla.


Sitten tunnustan syntini ja kerron miten kovalla kädellä kohtelin tätä huonekalua. Hiominen käsin olisi ollut aivan todella iso homma, joten hioin lipaston testimielessä kovemmalla kädellä rälläkällä ja puunhiontaan tarkoitetulla laikalla. Hionta sujui ripeästi ja hioin samalla myös laatikoiden sisäpintoja, sillä alunperin puhtaalle puulle jätettynä, ne olivat muuntautuneet aika törkyisiksi. Vaikka olin rälläkällä hiomista jo harjoitellut useaan otteeseen, niin tarkkaan katsottuna hiontatekniikan voi nähdä kalusteen pinnassa. Riippuen katsojasta, jonkun mielestä hiominen on pilannut huonekalun ja jonkun mielestä se tuo kivan industrial -tyylisen vivahteen huonekaluun. Vanhoja lankkulattian pätkiä käytettiin huonekalun kanteen ja reunoihin, paksu puu tekee kivan lisän lipaston ulkonäköön. Lopputulos on meille sopiva ja huonekalu sai uuden elämän. Vielä kun löydän reilun kokoiset tukevat kahvat, niin ruuvaan ne molempiin päihin lipastoa ja huonekalun siirtäminen tulee olemaan jatkossa superhelppoa.


Tässä vähän esimakua huoneen tulevasta sisustuksesta. Tämän hetken suosikkileluille dinosauruksille on jo omat hyllynsä hirsiseinällä. Viimeinen hylly kiinnitetään mikäli kokoelma ehtii karttua, ennen dinosaurusinnostuksen lopahtamista.


Iso hitti oli myös IKEAn myymä vuodekatos, mikä tekee uusista sängyistä turvallisen tuntuiset pesät pienille miehille. Telttakatoksen ulkonäkö ei ollut ihan ykkössuosikkini, mutta ehkäpä jokin muu vihreä yksityiskohta tulee samaan huoneeseen tasapainottamaan tilannetta.

Joulunodotusterveisin,
Tiina

Ideoita helppoihin jäädytystöihin.

Kuva lainattu: Huiskula.fi


Jäätaide on kivaa, sillä näillä pakkasilla sitä syntyy nopeasti ja hyvin pienillä kuluilla. Lisäplussaa tuo se, että taideteokset häviävät itsekseen kevään tullen. Betonitöihin hurahtanut tietää, että taideteosten sijoittamisessa voi tulla ongelmia, joten näitä voi luoda rauhassa jos vain on pihaa, missä nämä saavat rauhassa sulaa kevätauringon lämmössä.


Ylimmässä kuvassa tulppaanilyhty on jäädytetty ämpärin pohjalle. Jäädyttäessä sinun pitää huomioida se, että kukat kelluvat, joten ne vaativat jotain painoa päälleen, jotta kukat jäätyvät haluttuun kohtaan. Kukkien lisäksi voit toki jäädyttää jään sisään koristeeksi melkein mitä tahansa, kumiankoista männynkäpyihin. Kannattaa muistaa myös servettitekniikka, missä jäälyhty koristellaan serveteillä, vasta työn jäädyttyä. 

Toisen kuvan jäätöitä voi jäädyttää vaikka syviin lautasiin ja kaunis kuvio jääkoristeeseen syntyy esimerkiksi silkkipaperista leikatusta tähdestä tai sitten kakkupaperista. Ripustusnaru kannattaa jäädyttää työhön kiinni, sillä reiän teko valmiiseen jäähän on huomattavasti haastavampaa kuin ripustusnarun asettelu veden joukkoon.

Kuva lainattu: 
https://queenvanna.wordpress.com/2012/02/01/ice-ballons/


Ideoissa vain mieleikuvitus on rajana. Jääkoristeita voi tehdä täyttämällä ja jäädyttämällä ilmapalloja. Värillisiä palloja syntyy, kun värjäät veden vaikka vesiväreillä.

Kuva lainattu: Meillakotona.fi
 Erityisen helposti koristeellisia koristeita saat kun jäädytät vettä kakkuvuokiin. Samalla keskellä jää sopivan kokoinen paikka tunnelmalliselle kynttilälle.


Kuva lainattu: Suomela.fi

 Mukavia askarteluhetkiä jäätaiteen parissa ja rentouttavaa talvilomaa kaikille, joilla sellainen on nyt alkamassa tai päättymässä.

Tiina

Mitä meillä tapahtui remonttivuonna 2017?


Aika tehdä lyhyt katsaus siihen, miten meidän remontti edistyi vuonna 2017. Vuosi meni lastenhuoneen remontin parissa ja tutustuttiin siinä ohessa joihinkin meille uusiin hienoihin materiaaleihin ja työtapoihin, mitä blogissani on käsitelty pitkin vuotta.


Remontti alkaa meillä aina vanhojen materiaalien poistamisella ja näin päästään tsekkaamaan myös rakenteiden terveys ja niiden tila. Vuosien saatossa hirsirakenteiden painuessa on ihan paikallaan tsekata rakenteet ihan maahan asti ( ainakin näin sadan vuoden välein). Siltikään rakenteiden ollessa  kunnossa ei tarvitse automaattisesti kaikkea vaihtaa, terveet rakenteet saavat jatkaa edelleen elämäänsä samoissa tehtävissä.


Hirsirakenteisen rossipohjaisen ja vinokattoisen talon elinkaari voi olla oikein hoidettuna hyvinkin pitkä. Tämäkin talo on aikojen saatossa nähnyt jo paljon erilaisia muodin oikkuja talon sisäpintojen suhteen. Aiemmin hirret pyrittiin mahdollisuuksien mukaan sisätiloissa peittämään, ja ne nähtiin köyhyyden merkkinä jos ei ollut varaa peittää hirsipintoja. Tällä hetkellä on muodikasta jättää hirsipintoja esille ja ehkä jossain vaiheessa tämäkin kattohirsi nähdään taas peitettynä. Tässä huoneessa hirsiseinät peitettiin ulkoseinien osalta paksuilla huokolevyillä ja katon osalta hirret saivat jäädä näkyviin. 


Katto maalattiin suosikkimaalillani, eli Colorian Greenlinellä, mistä löytyy myös tuo pohja - ja kattomaali. Maalasin nuo edeltävässä kuvassa olevat katon hirsien väliset lankut ja siihen kului kyllä aikaa ja hermoja, sekä erilaisia pensseleitä ja teippiä parrujen suojaamiseen. Maali on itsessään hyvin miellyttävä, sillä se on öljypohjainen, mutta kuitenkin vesiohenteinen ja melkein täysin tuoksuton.


Vanhat hirret oli aikoinaan maalattu, ja hioin suurimmat maalit pois ja maalasin itse sekoittamallani munatemperalla hirsien päälle. Mikäli sinua kiinnostaa itse tehty munamaali, niin katsopa aiemmasta postauksesta siihen ohjetta TÄÄLTÄ.


Nelivuotiaan taidonnäyte siitä miten eristepaaleja sai liikutettua ulkokatoksesta sisätiloihin. Pulkka oli napattu avuksi ja niin se pulkka kulkee täällä Etelä-Pohjanmaalla kirjaimellisesti kesät ja talvet. Hunton eristeenä ihastutti meitä myrkyttömyydellään ja puhtaudellaan, pääset TÄSTÄ tutustumaan lisää tuohon meillä käytettyyn Huntonin levyeristeeseen.


Sitten lattian kohdalla, kun budjetti alkoi jo paukkua, niin tormäsimme jenkkien sivuilla OSB-lattioihin ja sitä ideaa piti ehdottomasti testata. Lankkulattia oli haaveeni, mutta tällä kertaa piti oikoa, jotta saatiin budjetti kuntoon edullisella ratkaisulla. Olihan ja on edelleen mahdollista latoa levyjen päälle laminaatit jos lopputulos olisi ollut huono. OSB-levyt ja puun tuntu jalan alla oli kuitenkin juuri niin kiva, kuin olimme alunperin toivoneet. Levyjä hankkiessa pitää varmistua siitä, että levyt on varmasti valmistettu sisätiloihin, sillä ulkotiloihin sopivissa on muun muassa homemyrkkyjä, joiden kanssa ei halua elää samoissa tiloissa. Lattiasta ja sen teosta voit lukea enemmän TÄÄLTÄ!


Nää on näitä tilanteita jolloin pinkopahvituksen eläminen todella tuli esiin, kun maalasin sen. Tästä kuvasta voi jokainen pohtia, että miten haastavaa on pinkopahvin ( ja myös vettyvien paperitapettien) asentaminen on, kun asennettava materiaali elää näin paljon. Maalaaminen sinänsä oli helppoa, se alusta siellä alkaa elämään heti kostuttuaan, mutta ei silti estä tai juurikaan hankaloita seinän telaamista. Joskus perinteisten tekniikoiden kokeilu ja testaaminen voi olla todella haastavaa, vaikka noin ylipäänsä vanhan kansan rakennustavat ovat niitä yksinkertaisia ja selkeitä, joita jokaisen Maija ja Matti Meikäläisen on mahdollista toteuttaa.


Tähän lopulta päädyttiin. Lastenhuoneen kolme seinää ovat hyvin valoisia, kun taas toisella seinustalla on pinkopahvia sekä tapetoituna, että maalattuna hyvin voimakkain ja tummin sävyin. Näihin sänkyihin liittyy ihan oma tarinansa, mutta kerron niistä lisää toisella kertaa.

Mukavaa kevään odotusta,
Tiina




Facebook-sivuni löytyy täältä, joten käyhän tykkäilemässä jos sinuakin kiinnostaa vanhan talon kunnostaminen!





Lastenhuone ennen ja nyt!


Tervetuloa katsomaan, mistä lähtökohdista lastenhuoneesta muokkautui remontin myötä tämän näköinen. Lastenhuone kaipasi alunperinkin päivitystä ja tässä postauksessa näet ennen ja jälkeen kuvien myötä tilan suuren muutoksen. 


Tältä tila näytti vielä vuosi sitten. Tiesin jo tuolloin, että mitä paskempi lähtökohta, niin sitä tyydyttävämpää muutoskuvien katselu tulee olemaan. Kellastunut mäntykatto ja aikansa elänyt muovimatto olivat saaneet aikaan ilonpilkahduksia aikoinaan, mutta nyt ne aiheuttivat riemunkiljahduksia lähtemällä kodistamme. 


Tältä sama nurkkaus näyttää nyt. Seinät otettiin hirrelle ja ulkoseinä sai peitokseen paksua huokolevyä ja lattialevyksi valikoitui OSB -levy, mikä sävytettiin sinivihreäksi. 

Lattiaprojektista pääset lukemaan enemmän klikkaamalla TÄSTÄ. OSB oli pieni hyppy tuntemattomaan, enkä vieläkään ole täysin varma onko lattiamateriaali mielestäni riittävän myrkytön meille vai ei. Materiaali on sisätiloihin tarkoitettua rakennuslevyä, mikä on tärkeää varmistaa levyjä hankittaessa, sillä ulkoilmaan tarkoitetut OSB rakennuslevyt sisältävät homemyrkkyjä, mitkä ovat todellakin haitallisia ihmiselle. 
Muutoin materiaalivalintamme olivat pohdittu erityisen turvallisiksi sisäilman kannalta: Huntonia eristeeksi, huokolevyä seiniin, ilmansulut paperoimalla ja Colorian Greenlineä tai itsesekoiteltua munatemperaa maalina. Toki kaikki valintamme tukevat paljon myös kotimme terveyttä ja pitkää ikää. 


Vastakkainen nurkkaus oli aiemmin epämääräinen lelujen säilytyspaikka, mikä oli odotellut jo jonkin aikaa remontin alkamista. Lastulevyseinän sisällekin oli jo ehditty kurkata.


Vuodessa sama nurkkaus sai aivan erilaisen ilmeen ja lelutkin löysivät omat paikkansa. Huoneen remontin ideoinnissa oli suurena apuna idearikas suunnittelutoimisto InHouse Design Oy, minkä ideoita oli mukava toteuttaa.  Esimerkiksi ruohoseinä, pyörän renkaasta tehty yövalo ja maapallovalaisimet olivat kaikki idearikkaasta lastenhuonesuunnitelmasta poimittuja ideoita. Vuosi on kuitenkin niin pitkä aika remontin toteutuksessa, että osassa jutuista harhauduttiin ihan sivupoluille suunnittelutoimiston ideoista.


Yhdellä seinällä oli pitkö rivistö lastulevykaapistoja, mitkä olivat jo huippuvuotensa palvelleet ja saivat lähteä.


Samasta nurkkauksesta muokkautui toisen lapsen sängyn paikka. Keskeltä seinää tuli lastulevyjen alta esiin oviaukko, mihin asennettiin levyn päälle ruohomattoa, sekä oma paikka lelupussille. Ruohomatto on Ikean halpaa pitkänukkaista ruohonvihreää Hampen -mattoa, minkä pienimmän maton leveys oli täydellinen tuohon oviaukkoon. Lasten sänkyihin tulivat telttakatokset, mitkä helpottivat huomattavasti lasten nukkumapaikan siirtymistä äidin ja isän makkarista omaan huoneeseen. Sufflet vuodekatokset tekevät todella suojaisen pesän pienelle nukkujalle. Vuodekatoksen vihreä sävy ei tosin miellyttänyt minua, eikä se sopinut kauniisti ruohomaton kaveriksi, mutta ainut vaihtoehto olisi ollut vaaleanpunainen, joten vihreän sävyt saavat nyt riidellä rauhassa, ellen innostu päällystämään sitä vuodekatosta.



Ihanaa uutta vuotta sinulle ja perheellesi! Toivottaa Siskonpaneelisoppaa-blogi!

Seuraatko Siskonpaneelisoppaa -blogia jo facessa? Löydät sivun täältä ja mukavaa jos haluat liittyä mukaan seuraajaksi.

Lämpimin terveisin,
Tiina

Koti valmistautuu jouluun ja emännänkaapin maalausta.


Meille muutti syksyllä isäni Tyyne -tädin aikoinaan omistama keittiön kaappi. Tämä emännänkaappi oli ollut minulla jo vuosia työn alla. Vihdoin se pääsi taas oikeaan käyttöön keittiön kaapiksi ja todisti jälleen vanhojen puisten kaappien pitkäikäisyyden.


Alunperin kaapin väri oli kovin perinteinen: sinivihreällä pohjalla punaiset vetimet, mutta yhdistelmä oli minulle ehkä hieman liikaa. Väriksi valikoitui perinteinen vihreän sävy ja punainen sävy tuli pelkästään jouluisilla punaisilla somisteilla. Hioin pinnan rikki ja maalasin ensin pohjamaalilla ja sitten sävytetyllä Akvafloorilla, mikä on oikeasti lattiamaali, mutta pidän siitä myös kalustemaalina.


Maalina toimi se minun ykkössuosikkiyhdistelmäni huonekalujen maalaukseen, ensin pohjalle Colorian Exo tartuntapohjamaaliksi  ja sitten puolikiiltävä Colorian Akvafloor pinnalle. Tästä yhdistelmästä tykkään, sillä se jättää vanhoihin huonekaluihin tyypillisen puolikiiltävän pinnan ja tekee kovan ja kestävän pinnan, jotta ei varmasti tarvitse heti olla paikkamaalailemassa. Colorian maaleihin käy upeasti kaikkien valmistajien sävyt, joten rajattomista vaihtoehdoista tähän valittiin Uulan sisävärikartasta Niitty-sävy.


Erilaiset tontut valtaa kodin joulun alla ja tässä on Fimosta muotoilemiani tonttuja parin vuoden takaa. Jos innostut itsekin muovailemaan tonttuja, niin tekemäni ohjeen näihin löydät TÄÄLTÄ.


Hyllyn päältä löytyy myös tonttuovi ja pienen pieni postilaatikko, jotta viestien välittäminen tonttujen ja lasten välillä olisi helppoa.


Pienet mökit ovat joulukalenterinluukkuja ja joka päivä lapset saavat avata yhden mökin pohjassa olevan numeron perusteella. Tämä joulukalenteri oli löytö IKEAsta ja kiireisen kotiäidin korvike itse tehdylle joulukalenterille. Punalakkiset pehmeät tontut tarttuivat matkaan Tuurista.


Hyvää ja rauhallista joulunodotusta jokaiselle!

Rakkaudella,
Tiina

Lastenhuoneen remontin herkkupaloja.


Lastenhuoneen remontti on ihana, sillä siinä voi aina hieman irroitella ja toteuttaa sellaisiakin asioita, mitä et muuten toteuttaisi, kuten vaikkapa banaaninkeltaisen patterin. Patteri ja tapetti ovat ehkä itseäni eniten ihastuttavia herkkuja tässä tilassa. Tässä kuvassa patteri on juuri asennettu ja paikkamaalattavaa vielä riittää, mutta jo nyt se on ihan mieletön herkkupala! Patteri haettiin puolentoista sadan kilometrin päästä ja nostettiin neljän hengen voimalla autoon ja siitä eteenpäin patteria siirreltiin lähinnä trukin tai kurottajan piikeillä paikasta toiseen. Voi miten älyttömästi jännitin sitä, että jos patteri vuotaisikin heti, kun se lopulta saataisiin paikoilleen ja täyteen vettä, mutta loppupeleissä kaikki sujui todella hyvin ja se lämmittää hienosti lasten huonetta.


Huoneen suunnittelussa minulla oli upeana apuna iloiseksi sisustussuunnittelutoimistoksi itseään kutsuva InHouse Design  Ilmajoelta ja heiltä tuli ajatus muun muassa tähän makeaan lastenhuoneen tapettiin. Lapset ihastuivat tapettiin kerta heitolla ja eläimiä on tunnisteltu tapetista ahkerasti. Scionin tapetit ovat muutenkin melkoisia herkkuja, ja niitä voit tutkia enemmän TÄÄLLÄ! Tapetti oli todella helppo asentaa, kuten laadukkaat tapetit muutoinkin ovat helppoja iskeä seinään. Tämä tapetti kesti jopa pinkopahvin elämisen alustana, vaikka ei Non Wowen tapettina itse vetykään.


Lastenhuoneessa on musta tapetti, iloisen keltaisia yksityiskohtia, merenvihreä lattia ja suunnitteilla on ehkä vielä jotain ruohonvihreää. Lisäksi huoneessa on runsaasti valkoista, joten mitään "värioksennusta" ei tässä tavoitella, vaan kaunista harmoonista lopputulosta.


Nämä patterin muodot ihastuttivat suuresti ja se huokuu samaa vanhaa tunnelmaa, kuin vaikkapa pönttömuurit. Patteri maalattiin ensin Colorian Exolla ja sitten päälle Colorian Greenlinellä, mikä oli sävytetty banaaninkeltaiseksi. Kumpikin maali on jo monessa tilanteessa hyväksi testattu ja Greenline on ehdoton suosikkimaalini, mistä kirjoitinkin juuri jokin aika sitten TÄÄLLÄ!


Tältä patteri näytti sitä noutaessamme. Upeaan lopputulokseen pääsimme hiekkapuhalluksen ja maalauksen kautta. Kerron lisää lastenhuoneen valmistumisesta taas ihan pian. Ainakin se on jo varmaa, että jouluksi se valmistuu.

Hyvää syksyä ja ihan pian myös joulun odottelua!

Tiina



Valohimmelin ohje



Kellojen siirto, mikä ihana tekosyy ripustaa valoa iltojen pimeyteen. Postauksessa perehdytään valohimmelin valmistukseen ja annetaan vinkkejä omiin toteutuksiin. Mukavia himmelinsuunnitteluhetkiä.


Tässä postauksessa tehdään kuusikulmainen timanttihimmeli, minkä mitat löydät, kun luet eteenpäin. Mittasuhteita hieman muuttelemalla voit luoda hyvinkin erilaisia timantin mallisia kappaleita. Tämä timantin mallinen himmelikuutio on todella kookas, se on tehty 10 m pituisella valokaapelilla ja sen vieressä näet ison lasipullon antamassa mittasuhteita.


Tarvitset valohimmelin valmistukseen valosarjan, pieniä nippusiteitä, sekä akryyliputkia. Timanttihimmelin peruskuution käytetään kolmen pituisia putkia, tavalliseen peruskuutioon tarvitset vain yhden pituisia putkia. Voit valmistaa valohimmelin myös edullisista kellertävistä sähköjohtojen suojaputkista, mutta saat kauniimman käyttämällä kauniisti valoa läpäiseviä kirkkaita akryyliputkia, mitä saat ostettua esimerkiksi Etralta. Akryyliputket ovat kuitenkin mielestäni suhteellisen arvokkaita, mikä voi vähentää ostointoa niiden suhteen.


Käyttämäni akryyliputken sisähalkaisija oli 1 cm ja ulkohalkaisija 1, 2 cm. Putkien sahaamiseen tarvitaan pienihampainen saha ja annos kärsivällisyyttä. Itse pätkin putkista sopivan mittaisia Ryobin puukkosahalla ja lopputulos ei häikäissyt siisteydellään. Kuitenkin läpinäkyvät putket vain ohjaavat kaapelia, eikä lopputuloksessa yön pimeydessä näy epäsiistit sahausreunat. Valoletku oli halkaisijaltaan noin 4 mm ja siltikin kitka hidasti pujottelua jonkin verran, joten ihan todella tiukkaa mitoitusta ei kannata suunnitella putkien sisähalkaisijan ja valokaapelin/ -johdon halkaisijan välille. 



Valosarjasta ja sen hankinnasta kannattaa aloittaa, on paljon helpompaa hommata ensin sopiva valosarja ja sovittaa himmelin koko valosarjaan, kuin toisinpäin. Konstsmiden valikoimasta löytyi  syksyllä 2017 täydellinen valosarja tähän tarkoitukseen. Taipuisan kaapelin sisällä oleva valosarja oli sopivan ohut, jotta se mahtui sujuvasti akryyliputken sisälle, valokaapeli taipui hyvin himmelin käännöksissä, valoja oli mukavan tiheästi ja lisäksi kaapeli suojasi valosarjoja pujotteluvaiheessa. Valosarja toimi pattereilla ja siihen kuuluu ajastustoiminto, mikä helpottaa himmelin ajastamista, sijoittelua ja liikuttelua.


Tässä vielä oma piirustukseni valohimmelin valmistukseen 10 metrin valokaapelilla. Putkien päällä olevat numerot merkitsevät pujottelujärjestystä. Risteyskohdat sidotaan nippusiteillä ja kun tämä kuvio on valmis, niin kolme sakaraa sidotaan nippusitein toisiinsa sekä ylhäältä, että alhaalta. Omat putkien mitat kannattaa laskea valosarjan pituuden mukaan ja jokaiseen risteyskohtaan/ käännökseen pitää muistaa varata hieman tilaa. 

Kuvissa oleva valohimmeli on tehty kuvassa olevilla mitoilla, mutta lämpimästi suosittelen seuraavia mittoja, mitkä on ajateltu sopivan taloudellisesti 2 m pituisiin putkiin: 
  • 33,3 cm x6 kpl 
  • 50 cm x6 kpl 
  • 79 cm x6 kpl 

Tämän himmelin saat toteutettua viidellä 2 metrin putkella esimerkiksi seuraavalla "leikkaussuunnitelmalla":

79 + 79 +33 = 1,91 m
50+50+33+33+33 = 2 m
79+79+33= 1,91 m
79+79+33=1,91 m
50+50+50+50= 2m



Vaikka himmeli perinteisesti ajatellaan riippuvana elementtinä, niin himmelin peruskuutio voi toki olla myös koristeena vaikkapa talven tullen tyhjennetyllä terassipöydällä. Trendikkäät himmelikuutiot ovat kauniita, niin roikkuvina, kuin makoilevinakin kappaleina.

Blogini tapahtumia seuraat helposti myös blogini facebook-sivulla TÄÄLLÄ!

Syysterkuin,
Tiina