Uusi talo ja homeessa?

Kuvituskuvana Seinäjoen asuntomessujen moderneilla rakennusmateriaaleilla rakennettu talo, mihin on tuotu perinteisiä elementtejä tuomaan ilmettä. Tämän postauksen kuvistuskuvilla ja homeella ei ole tiettävästi tekemistä keskenään.

Modernit hengittämättömät rakennusmateriaalit homehtuvat helposti ongelmatilanteissa, esimerkiksi, kun ilmansulkumuoveja ei ole teipattu täysin tiiviiksi ja kosteutta pääsee kertymään rakenteisiin tai vettä pääsee vahingossa esimerkiksi laminaatin alle. Näin käy väistämättä jossain kohtaa, sillä rakentamisen tosielämässä tehdään väistämättä aina myös virheitä. Kaikissa Hupsista - tilanteissa syntyy monesti hometta, kun materiaalit eivät kuivu ja kun hometta syntyy itsessään myrkyllisiin materiaaleihin, niin home on tuolloin myrkyllisempää, kuin jos se kasvaisi myrkyttömällä pinnalla, kuten vaikkapa metsässä puun pinnalla. Näin ollen modernit talot eivät ole riittävän vikasietoisia ja ne tuottavat erityisen myrkyllisiä homeita. 



Seinäjoen asuntomessujen talo Nuuka oli tehty hydroskooppisilla materiaaleilla hengittäväksi ja muutoinkin kohteeseen oli poimittuja vanhoja hyväksi havaittuja rakennusteknisiä ratkaisuja mm rossipohja. Vanhanaikaisilla materiaaleilla voi tehdä myös moderneja taloja.

Käytettäessä saman tyylisiä materiaaleja kun on käytetty esim 40-50 - luvuilla, niin ne hydroskooppisina rakennusmateriaaleina pystyvät varastoimaan kosteutta ja myös luovuttamaan sitä. Näin ollen talo hengittää ja toimii hyvin (vaikka kosteutta kertyisikin väärään paikkaan) ja materiaalit pystyvät siirtämään kosteutta sisältä ulospäin ja näin ollen talo niin sanotusti hengittää ulospäin. Talon hengittäminen ei tarkoita sitä, ettäkö siellä kävisi vetoa, niin että sukat pyörii jaloissa, vaan se tarkoittaa kosteuden siirtymistä sisältä rakenteiden läpi ulospäin. 


Seinäjoen asuntomessujen oheiskohde oli paikalle siirretty hirsitalo, mikä oli melko puritaanisella otteella tehty todella hienoksi. 

Olen myös törmännyt ajatukseen siitä, että polyuretaanilevyt eivät olisi kovin vaarallisia, sillä rautakaupan setä oli kertonut, etteivät ne homehdu ollenkaan. Sinänsä ihan oikein, sillä eivät ne homehdukaan, mutta ne helposti homehduttavat kaiken ympärillä olevan heti kun talo ei toimi ihan niin kuin paperilla suunniteltiin, eli tullee se inhimillinen Hupsista-kohta. Oma osuutensa tähän antaa tehokkuuden tavoittelu,  niin rakentamisessa kuin nollaenergiatalojen tavoittelussa. On yleensä nopeampaa ja halvempaa rakentaa tai remontoida hengittämättömillä materiaaleilla ja tuottaa niin sanottuja pullotaloja. Suurin osa varsinkin alalla olevista ihmisistä tietävät, että se tervein ja turvallisin talo rakennetaan hydroskooppisilla materiaaleilla ja jokainen rautakaupan myyjäkin osaa luonnehtia terveellisen talon ominaisuuksia ja kiteyttää ne hydroskooppisiin rakennusmateriaalien ympärille. Sitten tullaan takaisin siihen meitä liikuttavaan asiaan eli rahaan. Hengittävän talon rakentaminen maksaa enemmän rahaa kuin riskialttiimman, niin sanotun pullotalon. Tehokkuusajattelusta pitäisi päästä eroon ja tavoitella säästöjen ja tehokkuuden sijaan tervettä kotia.


Kannustalo Pohjanmaa oli Seinäjoen Asuntomessujen messutalokohde, mikä oli ulkoisesti näyttävä ja hieno, mutta kuitenkin täysin ns. pullotalo niin kuin useimmat nykypäivän talot ovat. 


Oma osuutensa tähän antaa tehokkuuden tavoittelu,  niin rakentamisessa kuin nollaenergiatalojen tavoittelussa. Tavoitellaan mahdollisimman energiatehokkaita taloja mahdollisimman nopeasti ja halvalla toteutettuna. Rakenteiden paksuuden kasvattamiseen sisältyy kuitenkin suuri riski,  että rakenteiden ollessa liian paksuja kosteus tiivistyy rakenteiden sisään, niin kuin edellisessä kappaleessa jo kerroin. Valmiiksi paksuun seinärakenteeseen, kun lisätään ripaus ymmärtämättömyytta ja asennetaan vaatekaappi kiinni ulkoseinälle ja täytetään tiiviisti vaatteille tai tehdään tiivis puupino ulkoseinälle, niin omilla toimilla kastepiste tiivistyy seinärakenteen sisään ja kostuu ja siten seinärakenne näin ollen helposti homehtuu, mitä heikommin materiaali luovuttaa kosteutta niin sitä helpommin homehtuminen tapahtuu. 


Omassa hirsitalossamme on tunnelmaa, paljon korjattavaa ja paranneltavaa on vielä edessä, jotta saadaan hengittävä ja sopivilla materiaaleilla alunperin rakennettu talo palautettua terveelliseksi. 

Tämän hetken vanhoja taloja ei pidä sellaisinaan ihannoida eivätkä ne ole ratkaisu homeettomaan elämään, sillä ne on usein remontoitu piloille tai rakennustekniikoita on menty sekoittamaan, eikä talo enää toimi, niin kuin alunperin on ollut tarkoitus. Rintamamiestalotkin on alunperin olleet melko turvallisia rakenteita, mutta eivät ole sitä enää: on rakennettu asuintilat alkuperäisestä poiketen myös vinttiin ja kellariin, sekä lisäeristetty monesti taloon sopimattomalla materiaaleilla, vaihdettu ikkunat ja pilattu samalla ilmanvaihto ynnä muita vastaavia talon toimivuuden kannalta merkittäviä asioita. Tosin terveitä ja oikein remontoitujakin helmiä onneksi löytyy. 


Seinäjoen asuntomessujen pohjalaistalokorttelin kohde: kivitalo oli tehty ulkoisesti pohjalaistalon piirteitä omaava, mutta sisällä oli ripaus amerikkaa ja persoonallisia ratkaisuja.


Ongelmaa lisää se, että on haastavaa ja joskus jopa mahdotonta rakentaa täysin myrkyttömillä materiaaleilla, mutta rakennusmateriaaleista ja niiden ongelmista ja myrkyllisyyksistä toisella kertaa lisää.

Täällä blogissa alkaa oman kodin rakennushöpinät paremmin vuoden vaihteen jälkeen, kun joulu on vietetty, mutta homeaiheille on aina aikaa.


Tiina